Marjoja! ja vegaaninen raejuusto

Näyttää siltä, ettei kukaan jouda kirjoittelemaan tänne blogiin kesällä. En minäkään!

Sellaista nyt kuitenkin ajattelin kirjoittaa, että muistakaahan poimia ja pakastaa marjoja talven varalle. Tänä vuonna mustikoita on suurimmassa osassa maatamme todella paljon, ja villivadelmat puskevat marjaa minkä kerkiävät. Vinkki: vadelma sopii hyvin yhteen punaherukoiden kanssa, jos sellaisia jostain sattuu saamaan (minä sain mieheni sukulaisilta 10 litraa, olen perannut niitä koko päivän...): hapan ja makea nimittäin täydentävät toisiaan kivasti. Kun niitä pakastaa samaan rasiaan, käyttö on mahdollisimman helppoa.

Marjat ovat mitä oivallisinta lähiruokaa, kunhan ei lähde varta vasten marjaan autolla kymmenien kilometrien päähän. Marjoissa on todella runsaasti antioksidantteja, suojaavat jopa erilaislta syöviltä.

***

Ja sitten toiseen aiheeseen, eli vegaaniseen raejuustoon. Jokin aikaa sitten eestiläinen SoSoya tuotti muunmuassa vegaanista raejuustoa, mutta firma meni ilmeisesti konkurssiin tai jotain. No, kekseliäs mieheni päätti tässä eräänä päivänä tehdä itse vegaanista yrttiraejuustoa uusien perunoiden kaveriksi. Kas näin:

puoli pakettia Alpron yrttimaustettua tofua
noin desi maustamatonta soijajugurttia
hieman sitruunamehua
tilliä (mieluiten tuoretta)

Tofu pilkotaan hyvin pieniksi kuutioiksi, lisätään loput aineet ja sekoitetaan hyvin. Nautitaan uusien perunoiden kanssa. Todella hyvää!

Erinomainen yleisönosastokirjoitus

Tällainen oli Hesarissa, täyttä asiaa!

Mielipide
Helsingin Sanomat 5.7.2009

Pitääkö lihan menekkiä oikeasti vielä edistää?

Maa- ja metsätalousministeriö jakaa jälleen avokätisesti rahaa lihan mainostamiseen. Tällä kertaa ministeriö tukee 257 000 eurolla suomalaisen sianlihan menekinedistämiskampanjaa.

Vastaavia valtion rahoittamia kampanjoita on ollut muitakin. Esimerkki tällaisesta on kolmivuotinen siipikarjanlihaa markkinoiva kampanja, johon on jaettu rahaa yhteiskuntamme varoista satoja tuhansia euroja.

Samaan aikaan, kun ministeriö antaa rahaa liha-alan mainoskapanjoille, muu yhteiskunta on huolissaan eläintuotannon puutteista.

Karjatalous tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin liikenne. Eläinten hyvinvointi tuotantolaitoksissa on heikkoa. Uutisista olemme tänäkin vuonna saaneet kuulla, kuinka eläimiä keitetään vielä tajuissaan olevina myös suomalaisilla teurastamoilla.

Eikö yhteisiä verorahojamme pitäisi käyttää mieluummin tuotannon epäkohtien korjaamiseen kuin toistensa kanssa kilpailevien lihatuotteiden vuorottaiseen mainostamiseen?

Yhteiskunnallisille hankkeille rahaa ei kuitenkaan riitä. Suomen Luonnonsuojeluliitto haki tälle vuodelle rahoitusta ruoan ilmastomerkintää edistävälle hankkeelle. Tarkoituksena oli kokeilla ja kehittää järjestelmää, jossa asiakas olisi voinut merkin avulla valita sekä vähemmän ilmastoa kuormittavan ruokapaikan että vastaavan ruoka-annoksen.

Rahaa tähän tarkoitukseen ei kuitenkaan annettu. Ei ihme, sillä ruoan ilmastomerkintä ei olisi omiaan edistämään lihan kulutusta, mikä vaikuttaa olevan ministeriössä prioriteettina.

Lihan kulutus on Suomessa jo nyt suurta. Sen lisääminen markkinoimalla tai varsinkaan yhteiskunnan rahoilla tehtävällä markkinoinnilla on tarpeetonta.

Mikäli verorahoilla toteutetaan maataloustuotteiden markkinointia, pitäisi tuki ensisijaisesti painottaa tuotteisiin, jotka edistävät yhteiskunnan hyvinvointia monipuolisesti. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi kansanterveyttä edistävät tuotteet.

Erilaisten menekinedistämiskampanjoiden sijaan rahaa tulisi käyttää rehelliseen ja monipuoliseen tiedottamiseen. Sellaisella edistetään suomalaisten mahdollisuutta vaikuttaa ruoan alkutuotantoon omien arvojensa mukaisesti. Rehellisyyden nimissä rahaa tulisi löytyä myös lihantuotannon epäkohdista kertomiseen.

SAMI SÄYNEVIRTA
varapuheenjohtaja
Animalia

Puistoruokailuista

Joissakin kunnissa, kuten esimerkiksi Helsingissä, on tapana että kesällä tietyissä leikkipuistoissa tarjotaan lapsille maksuton lämmin ruoka. Kiva juttu! Tai ei sittenkään. Nimittäin tarjolla on vain yksi vaihtoehto, joka lähes poikkeuksetta on lihaa sisältävä. "Kasvispäivinä" tarjolla on yleensä maitopohjaista puuroa ja mehukeittoa. Ainoa vegaaninen ruoka taitaa olla kasvishernekeitto, ja samalla se lienee ainoa kasvisruoka, jossa on proteiineja. Tästä kirjoittaa myös Hukkajukka blogissaan: http://peacemaker.homeip.net/blog .

Kirjoitin tästä puistoruokailuaiheesta ehkä kolmisen vuotta sitten Hesarin yleisönosastopalstalle luettuani uutisen, jossa kerrottiin, että Espoon puistoissa muslimilapset jäävät sianlihapäivinä ilman lämmintä ruokaa. Kirjoituksessani ehdotin, että kaikille lapsille tarjottaisiin puistoissa vain vegaaniruokaa, koska se sopii kaikille uskonnollisille ja eettisille vakaumuksille. Etuja on muitakin: vegaaniruoka ei pilaannu lämpimässäkään läheskään yhtä helposti kuin eläinperäisiä aineita sisältävä ruoka, ja koska lähes kaikki lapset syövät liian vähän kasviksia, tekisi puistovegaaniruoka hyvää lasten terveydelle. Lisäksi vegaaniruoka on ylivoimaisesti ilmastoystävällisin valinta.

Hmm, ehkä minun pitää taas kirjoittaa aiheesta Hesariin. Viimeksi kirjoitukseni julkaistiin, mutta se ei herättänyt jatkokeskustelua eikä kukaan poliitikkokaan tarttunut siihen. Siis pitänee yrittää nyt uudelleen, kun keskustelu ruoan ilmastovaikutuksista on noussut pienten piirien jutusta yleiseen keskusteluun. Joten eikun kirjoittamaan!

Gentissä kasvisruokapäivä joka viikko

Belgialainen Gentin kaupunki on minulle tuttu paikka, sillä olen käynyt kaupungissa Aseistakieltäytyjäliiton aktivistimatkalla, bussilla tietysti. Hieno kaupunki, vähän Tamperetta isompi asukasmäärältään. (Itse aktio tapahtui läheisessä Naton tukikohdassa, Gentissä asuimme.)

Nyt Gent on kunnostautunut kasvisruoan saralla julistamalla torstait kasvisruokapäiviksi. Gentin päättäjät ovat ymmärtäneet, että lihan tuotanto on huomattava kasvihuonekaasujen päästölähde. Kaupunginvaltuutettu Tom Balthazar on sanonut lihansyönnistä pidärtäytymisen olevan hyväksi sekä ilmastolle, terveydelle että makunystyröille. Juuri näinhän asia on!

Gentin ravintolat tarjoavat siis tästä lähtien torstaisin liharuokia vain vaihtoehtoisena annoksena.

Mikäköhän kaupunki Suomessa ottaisi ensimmäisenä tästä mallia?

Uusia, edullisia soijatuotteita

Olen tainnut täällä jo aiemminkin nillittää siitä, miten väärin on se että eettiset ja ekologiset "maidonkorvikkeet" maksavat paljon enemmän kuin vastaavat lehmänmaitotuotteet, vaikka niiden pitäisi olla edullisempia johtuen monista syistä, joihin nyt en palaa.

No, nyt kaupoista löytyy kilpailun kasvaessa yhä edullisempia soijatuotteita, tässä esimerkkejä uutuuksista:

Alpro yrttimaustettu luomutofu (hinta on huomattavasti edullisempi kuin Suomessa valmistetutuilla Oy Soya Ab:n luomutofuilla, joita on saatavilla kolmea eri makua: toivottavasti myynti ei ole näiltä pois, vaan eläintuotteilta pois!)

Keiju mustikka- ja mansikkajugurtti (nämä on tehty Suomessa, edullinen ja kierrätettävä 0,75 litran kartonkipakkaus)

Sitten on vielä S-ryhmän kaupoista saatavat Rainbow soija-ja kauramaidot, joiden hinta on noin neljänneksen alempi kuin vastaavien muiden kasvimaitojen hinta.

Kannattaa maistaa!

Vegaaniset suklaamuffinit

Ainekset

100-150 g tummaa, maidotonta suklaata
100 g kasvirasvaa
1 dl sokeria
1/2 dl soijamaitoa
2 rkl soijajauhoa
3dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
halutessa tomusokeri-kaakaojauhe sekoitusta

Sulata suklaa ja rasva kattilassa ja anna jäähtyä jonkin aikaa. Sekoita soijamaito, soijajauho ja sokeri keskenään ja lisää sitten suklaa-rasva sekoitus kun seos on jo hieman jäähtynyt. Sekoita vehnäjauhot ja mausteet keskenään ja lisää ne sitten seokseen.
Halutessa voi lisätä myös suklaarouhetta taikinan joukkoon.
Jaa taikina muffinimuotteihin ja paista uunissa 225 asteessa 15-20 minuuttia.
Lopuksi voit lisätä tomusokeri-kaakao pölyn valmiiden muffinien päälle.

Herkulliset, vegaaniset suklaamuffinit maistuvat takuulla kaikille muffinien ja suklaan ystäville!

Herkullinen kylmäsavutofusalaatti

Tässä helppo ja ruokaisa salaattiresepti, joka on saanut paatuneimmatkin lihansyöjävieraat pyytämään lisäannosta lautaselleen:

Ainekset

Paketti kylmäsavutofua
1 punasipuli
1 ruukkusalaatti (luomu ois aika jees)
½ kurkku
½ purkkia kapriksia
1 Porkkana
2-3 dl kierrepastaa
balsamiviinietikkaa
rypsi- tai oliiviöljyä
suolaa ja pippuria

Laita pasta keittymään, jonka aikana kuutioi ja ruskista kylmäsavutofu rypsiöljyssä. Silppua salaatti ja muut rehut tarjoiluastiaan. Kuori ja viipaloi porkkana vaikka raastinraudalla ohuiksi siivuiksi. Heitä sekaan ruskistetut tofukuutiot ja pasta, joka on jäähdytetty kylmällä vedellä huoneenlämpöiseksi. Lisää kaprikset, viinietikka, ripaus öljyä sekä mausteet. Kaveriksi voi vielä laittaa vaikka viipaloituja mustia oliiveja, jos niistä tykkää. Tarjoile heti tai vaihtoehtoisesti jääkaappikylmänä.

Äidin punajuuripihvit ja perunamuusi

Vaikka lapsuuden perheeni ei ollut varsinaisesti kasvissyöjäperhe, syötiin meillä kuitenkin hyvin kasvispainotteisesti. Yksi suosikeistani oli punajuuripihvit perunamuusin kera.

Punajuuripihvit

Tarvitset:

punajuuria
korppujauhoa
valkopippuria
suolaa
soijamaitoa
öljyä
(sipulia)


Keitä punajuuret kypsäksi. Anna jäähtyä, kuori ja leikkaa noin 1-1,5 cm paksuisiksi viipaleiksi. Kasta viipaleet soijamaidossa sekä kiepsauta (= leivitä) valkopippurilla ja suolalla maustetussa korppujauhossa. Paista paistinpannulla runsaassa öljyssä. Parhaita mielestäni tulee valurautapannulla, mutta se voi olla myös vain hupsu nostalginen kuvitelmani. Mikäli haluat voit tarjoilla pihvit paistettujen sipulirenkaiden kanssa.


Perunamuusi

Tarvitset:

perunoita
suolaa
kasvismaitoa/kermaa

Kuori ja pilko perunat isoiksi paloiksi. Keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Kaada keitinvesi pois (voit myös jättää tilkan sitä pohjalle). Survo perunat heti perunanuijalla tms. Jotkut tykkäävät käyttää tässä kohdin myös sähkövatkainta, mutta itse tykkään karkeammasta muusista, jossa saa olla myös sattumia. Lisää muussatessa kasvismaitoa tai -kermaa. Kerman kanssa muusista tulee täyteläisempää kuin maidon. Ole tarkkana, että et lisää nestettä liikaa ja muusista tulee vellimäistä. Anna muusin vetäytyä hetki. Vaihtelu muusiin saat, kun korvaat osan perunasta porkkanalla, bataatilla tai pinaatilla.





Ihanat idut!

Erityisesti keväällä minulle tulee himo ituihin. On järisyttävää nähdä kasvun ihme konkreettisesti omassa kuivauskaapissa!

Idut ovat terveellistä ruokaa. Ne ovat täynnä vitamiineja sekä proteiinia ja esimerkiksi idätetyt pavut ovat vatsaystävällisempiä kuin keitetyt. Terveellisyyden lisäksi idättäminen säästää energiaa, kun niitä ei erikseen tarvitse valmistaa. Parasta muonaa ikinä ja samalla voi pitää ituhipin imagoa yllä!

Myynnissä on monenlaisia idätysastioita, mutta hyvin pärjää lasipurkilla ja harsollakin. Perusohjeena voidaan pitää, että siemeniä, papuja tms. ensin liotetaan lajista riippuen muutamasta tunnista 3 vuorokauteen. Sitten ne huuhdellaan, valutetaan ja jäädään odottamaan. Purkin voi laittaa astiankuivatuskaappiin hieman vinottain ja alassuin. Itujen kasvaessa niitä tulee huuhdella 2-3 kertaa vuorokaudessa. Lajikkeesta riippuen pitää malttaa odottaa joitakin päiviä. Isommat pavut vaativat kiehautuksen idätyksen jälkeen.

Tässä kahden suosikki-ituni kasvatusohjeet tarkemmin:

Sinimailanen (alfa alfa)
Liota 4-6 tuntia ja idätä 4-6 vuorokautta (valmiina idun pituus noin 1-3 cm). Huuhtele 2-3 kertaa päivässä. Lehtivihreää saadaksesi nosta purkki pariksi tunniksi aurinkoon, kun idut ovat valmiita. Säilytä valmiit idut jääkaapissa ja huuhtele niitä säännöllisesti.

Mung-papu

Liota 12-15 tuntia vedenkeittimestä kaadetulla kuumalla vedellä. Idätysaika on noin 2 vuorokautta ja valmiit idut ovat 1-3 cm pitkiä. Idätyksen aikana huuhdellaan 2-3 kertaa vuorokaudessa. Nämä idut säilyvät jääkaapissa 2-3 vuorokautta, kannattaa huuhdella välillä ja ennen syömistä.

Kaksinaismoraalia ruokalautasella

Kansan Uutisten toimittaja Tuula Kärki otti vinkistä vaarin, kun puoluevaltuuston kokouksessa nousin puhujapönttöön ja jyrähdin kaltatuista sioista. Kansainvälinen, globaali ruuantuotanto sopii mainiosti esiinnostettavaksi näin eu-vaalien alla.

Kansan Uutisten verkkosivuilta voit käydä lukemassa kommentointiani kaltatuista sioista: Kaksinaismoraalia ruokalautasella.

Chocochili

Tänään kahlasin läpi Cholochilin herkullisia ja kauniisti kuvitettuja vegaanisia reseptejä. Blogista löytyy niin suolaisia kuin makeita reseptejä. Blogia ylläpitää turkulainen nuori nainen. Suosittelen tutustumista!

Pikainen minestronekeitto

Pienen vauvan äitinä en edelleenkään ehdi kokkaamaan gourmet-ruokia, vaan teen mahdollisimman pikaisia keitoksia. Niitäkään en valitettavasti ehdi valokuvailemaan...

Tällaista keittoa tein eilen vartissa, tuli yllättävän hyvää.


Pari litraa vettä
200 g pastaa (käytin Myllyn Paras pestopastaa, maistuva uutuus)
1 tlk papuja, esim. Go Green -papusekoitus
1 iso porkkana
1 sipuli
pari valkosipulinkynttä
aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä
pizzamaustesekoitusta
suolaa


Laita vesi kiehumaan. Pilko kasvikset ja lisää ne kattilaan. Kun vesi kiehuu, lisää pasta ja käännä levyä pienemmälle. Anna pastan kypsyä ja lisää sitten pavut (huuhdo ne ensin lävikössä viileällä vedellä), pizzamaustetta, makusi mukaan suolaa ja viimeisenä aurinkokuivattuja tomaatteja ja niiden öljyä myös. Jos tomaatit ovat kokonaisia, suikaloi ne ensin keittiösaksilla. Anna vielä kiehahtaa ja tarkista nesteen määrä (lisää vettä jos keitto on mielestäsi liian paksua, en nimittäin mitannutveden määrää keittoa tehdessäni, tuo pari litraa on arvio...) Näin flunssa-aikaan kannattaa lopuksi pilkkoa mukaan vielä tuoretta valkosipulia kynsi tai pari.

Tarjoa näkkärin tai ruisleivän kanssa, päälle vihanneksia.

Vegaaninen "kermaviili"

Vegaanit ovat pitkään käyttäneet maustamatonta soijajugurttia kermaviilin tilalla esim. dippikastikkeissa. Nyt on kuitenkin tullut markkinoille vielä paremmin kermaviilin korvaava tuote, nimittäin Yosa ruoka&dippi. Maistuu ihan kermaviililtä, samanlainen hieman makeanhapan, täyteläinen maku (soijajogurtti on happamampaa ja vähärasvaisempaa).

Koska pakkaus on pieni, dippikastiketta voi kuitenkin hyvin jatkaa soijajogurtilla. Maku ei ainakaan huonone, jos on happaman ystävä.

Paketin sisällä tai siis päällispahvin sisäpuolella on erilaisia kastikereseptejä.

Sopii tietysti kaikille muillekin kuin vegaaneille: tuote ei sisällä maitorasvaa kuten kermaviili, joten se on sydänsystävällistä. Se sisältää vatsalle hyviä maitohappobakteereita muiden Yosa-tuotteiden tapaan. Ja täysin laktoosittomana se sopii kaikille. Suosittelen!

www.bioferme.fi löytyy infoa ja reseptejä Yosa-tuotteista.

Simppelit sosekeitot

Sosekeitot kuuluvat suosikkiruokiini.

Käytän sosekeittoon aina jauhoisia perunoita, sipulia ja valkosipulia. ORANSSIIN sosekeittoon tulee näiden lisäksi porkkanaa, VIHREÄÄN sosekeittoon parsakaalia ja PUNAISEEN sosekeittoon punajuurta tai tomaattia.

Kasvikset pilkotaan sopiviksi paloiksi ja kiehautetaan vedessä kypsäksi. Viimeisenä lisätään valkosipuli ja haluttuja yrttimausteita sekä suolaa ja pippuria. Kattila nostetaan pois liedeltä ja koko komeus soseutetaan sauvasekoittimella. Lopuksi keittoon lisätään soija- tai kaurakermaa, tai jos näitä ei kaapista löydy, reilu loraus hyvää öljyä. Jos keitto on vielä liian sakeaa, lisätään myös vettä.

Itse lisään kerman kanssa samaan aikaan myös hieman soijajauhoja: ne tuovat keittoon mukavaa sakeutta ja proteiiniakin.

Vinkki: löysä ja hyvin soseutettu keitto maistuu retkellä, ota mukaan termospulloon!

Epäterveellistä mainostetaan eniten

Hesarissa 2.2. oli pikku-uutinen, joka kertoo tuoreesta brittitutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan paljon sokeria, runsaasti rasvaa ja vähän kuituja sisältäviä ruokia mainostetaan aikakauslehdistössä kaikkein eniten. Onkin ristiriitaista, että mainokset kehottavat syömään juuri päinvastaista ruokaa kuin mikä olisi hyväksi terveydelle.

Tämän huomaa myös Suomessa. Kaikissa medioissa mainostetaan eniten juuri epäterveellisiä ruokia. Eikä siinä vielä mitään, mutta sama koskee epäeettisiä tuotteita. Oletteko nähneet kauppojen mainostavan päivän tai viikon tarjouksena esimerkiksi lihaa ja maitoa korvaavia kasviperäisiä tuotteita? Tai että luomutuotteet olisivat tarjouksessa? Että Reilun kaupan kahvi olisi hyvässä tarjouksessa ns. sisäänheittotuotteena?

Kasvikunnan tuotteista tarjouksessa ovat yleensä lähinnä tavalliset appelsiinit ja kesällä ehkä tomaatit ja kurkut. Ja esimerkiksi superepäterveelliset limsat... Sen sijaan mitä erilaisimmat lihatuotteet ovat jatkuvasti tarjouksessa ja sama koskee myös esimerkiksi (häkki)kananmunia.

Minusta tuntuu, että eettisistä tuotteista ei edes haluta tehdä peruskulutustuotteita, vaan niistä revitään suuremmat katteet ja ne halutaan pitää marginaalisessa asemassa, erikoistuotteina. Tämä on väärin, sillä ruoka on Suomessa muutenkin kallista.

Olen kovasti ihmetellyt sitäkin, että miksi tummat mannasuurimot maksavat tuplasti sen mitä valkoiset mannasuurimot? Valkoisistahan on poistettu kuidut ja ravintoaineet, joten ne ovat melko tyhjä energiaa. Tummien valmistuksen luulisi olevan jopa helpompaa, kun vilja jauhetaan kokonaisena. Tumman mannapuuron makuun pästyään ei enää pidä valkoisesta mannapuurosta, se on pelkkää mautonta höttöä.

Tarvitaan poliittisia ohjauskeinoja ja kauppiaiden vastuuta, jotta terveellinen ja eettinen ruoka olisi houkuttelevin vaihtoehto.

Mämmiä saatana!

Pian jouluruokasesongin jälkeen kaupoissa alkaa jo pääsiäisruokasesonki. Minäkin olen maistellut näin helmikuun alussa ensimmäiset mämmit. Suosikkini on luomumämmi. Mitä vegaani syö mämmin kanssa? Vaihtoehtoja on monia, tässä muutama: vispautuva kauravaniljakastike, vaniljan makuinen soijamaito, kauramaito... luksusversio on mämmi kaura- tai soijavaniljajäätelön kanssa.

Mämmi on paitsi hyvää, myös terveellistä: siinä on runsaasti esimerkiksi kuitua. Mämmi on lähiruokaa. Tosin ekologista jalanjäkeä kasvattaa se, että yleensä mämmi myydään pakastettuna.

Aina mämmiä syödessäni mieleeni mieleeni muistuu, mitä erään kaupan ikkunassa oli lukenut pääsiäisen alla: "Mämmiä saatana"! Oikeasti kauppias oli ilmeisesti tarkoittanut, että mämmiä on saatavana, mutta kirjoitusvirhe osui tässä todella hauskaan kohtaan :)

Terveellistä pikaruokaa

Ihan pienen vauvan vanhemmalla ei ole liiemmälti aikaa kokkailla. On kuitenkin tärkeää syödä terveellisesti, ja onneksi terveellistäkin pikaruokaa pystyy tekemään. Tässä vegaanisten tortillojen ohje: vuodenaika on huomioitu ja epäekologisia kasvihuonevihanneksia ei tarvitse siis käyttää.

Vegaaniset tortillat

valmiita tortilloja
Plamilin vegaanista majoneesia (sitruunaruoholla maustettu sopii erityisen hyvin!)
valmista salsakastiketta
marinoitua tofua kuutioituna
pilkottua kaalia
pilkottua porkkanaa
pilkottua punasipulia
aurinkokuivattua tomaattia öljyssä
suolakurkkuviipaleita
(avocadoa)

Lämmitä tortillat ja täytä. Nauti.

PS. Jos aikaa sattuu olemaan, voi toki tehdä itse salsan tai jopa tortillat, jolloin voi käyttää ainakin osin tummia jauhoja ja terveellisyys kasvaa :)

Lama ja ruokailutottumukset

Suomessa on nyt taloudellinen taantuma, tai ainakin sellainen on tulossa. Tutkijat tutkivat ja muut arvuuttelevat, miten se vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen. Mielenkiinto kohdistuu myös syömiseen. Luin juuri pari uutista aiheesta, ja niiden mukaan autoilun vähentyessä lähikaupat voittavat (mikä on hienoa) ja voittajia ovat myös halvat laatikkomarketit (mikä ei ole hienoa).

Toisaalta eettisyys on edelleen nousussa, ja eettiseen kuluttamiseen orientoituneet ihmiset eivät helpolla tingi esim. luomusta ja Reilun kaupan tuotteista, vaikka tulot vähenisivätkin. Toki tulojen dramaattisesti laskiessa eettisyydestäkin saatetaan joustaa.

Hyvää laman torjuntaa on tietysti ostaa laadukasta kotimaista luomuruokaa. Luomujuurekset, perunat, sipuli, kaali, herneet yms. ovat kuitenkin edullisempia kuin monet ulkomailta tuodut tehotuotetut kasvikset, joten menot eivät näin valittaessa edes lisäänny.

Minä suosin nimenomaan lähiluomuruokaa, ja toisaalta myös Reiluja tuotteita, koska en kuitenkaan malta olla ostamatta esim. banaananeja näin talvella, kun kotimaisia hedelmiä ei ole saatavilla ja pakastimessamme on liian vähän marjoja: mustikkavuosi oli surkea ja puolukkaankaan en päässyt. Kaupassa kotimaiset marjat ovat hintavia, joten niitä ei tule hirveästi ostettua ja marjat ovat hieman epäkätevä pikavälipala sellaisenaan.

Myöskään ravintoloissa syömistä ei kannata tyystin lopettaa, sillä joukkoruokailu on yleensä melko ekologista, jos vielä valitsee kasvisruokia. Ravintola-ala nimittäin työllistää paljon ihmisiä. Omalta osaltani ravintolaruokailu on juuri nyt melko mahdotonta, kun olen kolmiviikkoisen vauvan äiti.

Loppuun vielä mainos: Löysin ihania uusia Reilun kaupan tuotteita, nimittäin Pirkka-spelttikeksit. Niitä on saatavilla kolmea eri makua: appelsiini-suklaa, parapähkinä ja kahvi. Myös jälkimmäisissä on suklaista makua kaakaojauheen ansiosta. Kekseissä on speltin lisäksi mm. terveellistä kvinoaa. Ehdin jo maistaa applesiini-suklaa-keksejä, ja ne ovat taivaallisen hyviä! Harmi kyllä, valmistusmaa ei ole Suomi vaan Saksa. Keksit ovat tietysti vegaanisia, en minä niitä muuten maistelisi.

Oli miten oli, eettisestä, terveellisestä ja laadukkasta ruoasta ei kannata tinkiä!

Helpot ja nopeat soijarouhepihvit

Tänään valmistin maittavat, helpot ja vaivattomat soijarouhepihvit. Näistä pihveistä on aloittelijankin helppo aloittaa.

1,5 dl tummaa soijarouhetta
mausteita
1 pss Sysmän luomu viljapihviaineksia
(Tässä linkki tuotteeseen. Samalla sivulla muitakin Sysmän tuotteita.)

Laita kulhoon 1.5 dl kuivaa tummaa soijarouhetta. Mausta soijarouhe esim valmiilla jauhelihamausteseoksella (sis yleensä mustapippuria, sipulia, valkosipulia, mahd. basilikaa, kirveliä, paprikaa..) ja lorauksella soijakastiketta. Voit maustaa myös esim lusikallisella ketsuppia tai tomaattipyrettä.

Kaada päälle teevedenkeittimessä kiehautettua vettä ja anna turvota ja maustua noin 5-10 minuuttia.

Sekoita joukkoon viljapihviaines ja lisää pussin ohjeen mukaan kylmää vettä. Anna jälleen turvota 10 minuuttia.

Paista maukkaat soijapihvit paistinpannulla. Lettupannu on ehkä kätevin, koska sillä saa pihvit helposti samankokoisiksi ja pyöreiksi.

Maistele kuumina perunamuusin ja kermaviili/ soijajogurttikastikkeen kanssa. Pihvit sopivat mainiosti myös vegeburgereihin, joista muksutkin ovat taatusti innoissaan.

PS. Kokenut kokkaaja osaa tietenkin valmistaa itse viljapihviainesseoksen. Mallia omaan suosikkireseptiin voi hakea tuotepussin sisällysluettelosta.

Riikinkukkokexit

Joulun jälkimeiningeissä teki mieli jatkaa pipareiden syömistä, mutta ei ihan niin jouluisina versioina kuin tavallisesti. Olen myös suuri sitruunan ja vaniljan ystävä, joten lähdin kehittelemään siltä pohjalta versiota "vaaleista sitruunapipareista". Ja näin syntyivät myös vegaaneille sopivat

RIIKINKUKKOKEXIT:

2,5 dl sokeria

1 tlk (4 dl) kookosmaitoa
1 rkl vaniljauutetta
1 rkl inkivääriä
2 sitruunan mehu & raastettu kuori

Kuohauta ainekset kattilassa, kaada astiaan jossa on

250 g margariinia.

Anna seoksen jäähtyä kunnes margariini on sulanut. Sekoita mukaan

1,5 litraa vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl ruokasoodaa.

Laita taikina yöksi jääkaappiin miettimään elämän tarkoitusta. Seuraavana päivänä ota taikinaa erissä jauhotetulle alustalle, kaulitse ja ota riikinkukkomuotilla kauniita pikkuleipiä. Halutessasi voit ripotella riikinkukkojen päälle hienoa sokeria.Paista 225 asteessa uunin keskitasolla, ruskeat keksit ovat rapeampia ja vaaleat pehmeämpiä. Nam!

Seitan-kinkku on kunkku



Joulun alla facebookissa perustettiin uusi ryhmä "Syön vain seitankinkkua jouluna". Ryhmään liittyi heti ihmisiä ympäri Suomea. Uusi ryhmä innoitti myös monia kokeilemaan ensimmäistä kertaa eläissään tekemään seitania.

Itse en ole koskaan kokeillut valmistaa seitania. Sen sijaan olen syönyt siitä erilaisia variaatioita vuosien varrella. Niin kaupasta ostettuja kuin mieheni tekemiä. Poikani joulujuhlissa koulun rehtori hehkutti traditioiden merkityksestä perheissä joulun aikaan. Näihin perinteisiin kuuluu kuulemma kinkun tai kalkkunan paisto. No, meillä kasvissyöjillä tuo traditio on seitankinkun valmistus. Vanhempi poikamme vaati jo joulukuun alussa, että "isän on sitten varmasti tehtävä sitä ihanaa seitankinkkua jouluksi!"

Tässä kuva ja resepti joulun 2008 seitankinkustamme.


Seitan-kinkku a la Mikki

Seitanin ainekset:
Erikoisvehnäjauhoja (enemmän gluteiinia)
Iso astia missä voi leipoa/pestä tärkkelys pois.

Tee taikina:
2kg vehnäjauhoja
3-5dl kylmää vettä

Vaivaa aineet taikinaksi.
Tee taikinapallo isoon astiaan, peitä taikina kylmällä vedellä.
Anna seistä 15 minuuttia.
Vaihda vesi kuumaan (niin kuuma, että kuitenkin kädet kestää vaivata taikinaa)
Vaivaa taikina läpikotaisin. n. 5 min.
Vaihda vesi kylmään.
Vaivaa taikina läpikotaisin. n. 5 min.
Tee kuuma/kylmävesikäsittely vuoronperään kunnes vesi on kirkasta.

Valuta möykky. Nyt voit vaivata mausteita möykyn sisään. Suolaa, pippuria, paprikaa, vaikka grillimaustetta.. Vaivaa mausteet kunnolla taikinan sisään. Mitä hartaammin vaivaat sitä maukkaampi seitanista tulee.

Laita isoon kattilaan vettä ja mausteita.
Mikin mausteet:
- pari laakerinlehteä
- 10 maustepippuria
- soijakastiketta
- säilykepunajuurien lientä (tuo väriä ja makeutta)
- suolaa
Laita mukaan myös porkanaa pilkottuina, sipulia ja valkosipulin kynsiä.

Keitä seitania maustevedessä n. 45 - 60 min.
Nyt on seitan valmis.

Kinkkukastikkeen voi tehdä marinadiliemessä olleista vihanneksista (porkkanat, sipulit ja valkosipulit). Soseuta vihannekset sauvasekoittimella, lisää mukaan marinadilientä (1dl)
Kaada liemi paistipannulle, myös kattila käy.
Lisää kaurakermaa (2dl), sinappia (maun mukaan esim 2 rkl) ja luumuhilloaa (0,5-1dl. Laita ensin vähän ja lisää jos vaatii makeutta). Mukaan maustepippureita ja suolaa. Kokonaisia sipuleita, tomaatteja, porkkanapaloja ja valkosipulin kynsiä.

Ota iso, korkea vuoka ja voitele se oliiviöljyllä, öljyä saa jäädä reilusti pohjalle.
Laita marinadissa keitetty seitan keskelle vuokaa, ympärille vihannekset. Peitä koko hoito kastikkeella. Anna hautua uunissa n. 200-asteen lämmössä ainakin tunnin. Käännä kinkku välillä, jotta se ei pala.

Seuraavan kerran seitania vaivattaneen pääsiäiseksi. Silloin kyytipoikana toiminee minttuzazliki.

Lisäys:
- Elinalla on helpompi resepti omassa ruokablogissa, resepti vaikuttaa maukkaalta.
Pitää metsästää gluteiini- ja gramjauhoja seuraavaksi jouluksi:
http://www.chocochili.net/2008/12/vegaanin-joulukinkku/

Ja Faunalla on oma valmis kinkkuainespussi, sitä saa mm. Ekolosta.