Omenapiirakka


Leivoin syksyn ensimmäisen omenapiirakan, kun sain kotimaisia kirpakoita omenia äidiltäni. Reseptiä en ole keksinyt alusta asti itse, mutta olen muunnellut sen mieleisekseni, helpoksi ja silti todella maukkaaksi.


Omenapiirakka, pohja:

1,5 dl (luomu)vehnäjauhoja
1,5 dl (luomu)grahamjauhoja
1 tl soodaa
1 tl vaniljasokeria
0,5 dl (tummaa) sokeria
0,5 dl manteli- tai hasselpähkinärouhetta
0,5 dl rypsiöljyä tai sulatettua kasvimargariinia
0,5 dl siirappia
1,5 dl kaurakermaa
1 dl vettä + 2 tl väkiviinaetikkaa
ripaus kanelia ja kardemummaa

Päälle:
Omenalohkoja
kanelia ja halutessasi sokeria

Sekoita kuivat aineet. Lisää öljy, siirappi, kaurakerma ja veteen sekoitettu etikka (mittaa samassa mitassa ensin öljy, sitten siirappi, niin siirappi ei takerru lainkaan mittakippoon!). Sekoita vain sen verran, että taikinasta tulee tasaista. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan. Levitä päälle omenalohkoja ja ripottele niiden päälle runsaasti kanelia ja halutessani hieman sokeria. Paista piirakkaa 200 asteisessa uunissa noin 20-30 minuuttia, kunnes se on kypsä.

Jos haluat pellillisen piirakkaa, tee taikina puolitoista- tai kaksinkertaisena ja varaa omenia reilusti.

Omenapiiras tarjoillaan vispautuvan kauravaniljakastikkeen, soija- tai kauravaniljajäätelön tai kevyemmin vaniljasoijajogurtin kanssa. Oma suosikkini tähän tarkoitukseen on Tofulinen soijavaniljajäätelö, jossa on mukana vaniljakastikeraitoja ja todella hyvä aidon vaniljan maku (kuvassa).

PS. Sokerin lisäksi myös kanelia ja kardemummaa saa nykyään Reilun kaupan versioina, pitäisi löytyä tavallistenkin kauppojen maustehyllyistä.

Vegaaninen nakkimunakas


Mieheni kokkasi ns. äijäruokaa eli nakkimunakasta, vegaanisena tietysti. Nopeaa, helppoa ja täyttävää arkiruokaa. Tähän pystyy jokainen!





Yhteen munakkaaseen tarvitaan:

2-3 kasvisnakkia (esim. Puoutun tofugrillereitä tai Wheatyn nakkeja)
1 dl kikhernejauhoja
1 dl kylmää vettä
pala sipulia
ripaus suolaa ja mustapippuria
koristeeksi tuoretta persiljaa
öljyä pastamiseen

Paloittele nakit ja silppua sipuli. Paista niitä öljyssä pannulla, kunnes hieman ruskistuvat. Sekoita kulhossa kikhernejauhot, suola ja mustapippuri ja vispaa joukkoon kylmä vesi. Lisää pannulle vielä hieman öljyä, jos nakit ja sipuli ovat jo imeneet kaiken, ja kaada kikhernejauhotaikina päälle. Paista munakasta, kunnes se on hyytynyt ja ruskistunut kauniisti (nelonen on hyvä paistolämpötila, kutonen liian kuuma), ja loppuvaiheessa silppua pinnalle persiljaa.

Nakinpalat voi halutessaan korvata tofukuutioilla tai sienillä. Tähän vuodenaikaan metsä alkaa olla pullollaan sieniä, jotka kannattaa hyödyntää. Itse olin ensimmäistä kertaa tänä vuonna sienessä jokunen päivä takaperin, ja tatteja löytyi runsaasti.

Pienen osan kikhernejauhoista voi korvata lähiruoka-ajattelun mukaisella härkäpapujauholla, mutta vain osan, koska härkäpapujauho ei pidä munakasta kasassa kunnolla.

Veganismi on terveellistä kulinarismia

Tänään kolahti postiluukusta uusi Vegaia-lehti. Vegaia on värikäs ja monipuolinen kasvissyöntiin keskittyvä lukupaketti, jonka Vegaaniliiton jäsenet saavat neljä kertaa vuodessa kotiinsa. (Ja Vegaaniliiton jäseneksihän voi liittyä, vaikkei aivan vegaani olisikaan). Lehteä myydään myös joissakin ekokaupoissa ja Akateemisissa kirjakaupoissa, ja sitä voi lukea monissa kirjastoissa. Jos ei voi, juuri sinun velvollisuutesi on täyttää kirjastossa toivomuslappu Vegaian tilaamisesta kirjastoon!

Mutta asiaan. Vegaiassa siteerataan uutista, jonka mukaan 65% eurooppalaisista pyrkii syömään terveellisesti, mutta ruoasta saatava nautinto on kuitenkin sen terveellisyyttä tärkeämpää. Siksi olisikin välttämätöntä kehittää ns. kevyt- ja terveystuotteista herkullisia ja panostaa niiden markkinointiin.

Tähän tietysti liittyy ikuinen saarnaamisen aiheeni, nimittäin kauppojen, ravintoloiden ja ruokaloiden kasvisruokatarjonnan parantaminen. Kun tarjonta paranee, myös kysyntä kasvaa väkisinkin. Eikä kasvisruoka saisi olla vain ns. laihdutusruokaa, vaan myös niin sanottua äijäkasvisruokaa, jossa proteiinia ja (hyvälaatuista) rasvaa piisaa, olisi syytä olla tarjolla. Itselleni veganismi on juuri nimenomaan terveellistä kulinarismia. Väitänkin, että vegaanit syövät huomattavasti herkullisempaa ruokaa kuin eineksiä mättävä keskivertosuomalainen. Nautinnon ja terveellisyyden yhdistäminen käy helposti, kun tehdään vegaanista ruokaa tuoreista (ja mieluiten luomu-) aineksista sydämellä.

Vegaaniruokaan ja kaikkeen veganismiin liittyvään voi tutustua erinomaisesti huomenna perjantaina alkavassa Vegfest-tapahtumassa Tampereella. Tsekatkaa viimeinen versio ohjelmasta: www.vegfest.net. Minä olen luvannut toimia tapahtumassa toisena juontajana perjantaina ja lauantaina, joten ehkä tapaamme Tampereella!

Vadelmarahka (vegaaninen)

Tänä vuonna vadelmapensaat notkuvat marjoista! Olen kerännyt sekä villivadelmia että villiintyneitä puutarhavadelmia Kustavissa ja villivadelmia täällä Pihlajamäessä pakastettavaksi asti. Villivadelmissa on paljon parempi aromi kuin puutarhavadelmissa, mutta puutarhavadelmat ovat suurempia ja siten nopeampia kerätä.

Eilen tein maukasta rahkaa villivadelmista. Kas näin:

1 tlk (2 dl) kauravispikermaa (Go Green)
3-4 dl maustamatonta soijajogurttia (Alpro)
puolikkaan limetin mehu (tai hiven sitruunamehua)
ripaus vaniljasokeria
3 dl (villi)vadelmia
hieman punaherukoita
loraus karpalosiirappia (voi korvata esim. intiaanisokerilla)

Vispaa kerma ja sekoita vaahtoon soijajogurtti. Lisää limettimehu (antaa raikasta rahkan makua) ja vaniljasokeri. Sekoita joukkoon vadelmat ja pari kourallista punaherukoita. Lisämakeuden antajana käytin hieman karpalosiirappia, mutta sen voi korvata myös ripauksella intiaanisokeria, jos haluaa.

Annoksesta tulee sopiva määrä herkkujälkiruokaa 3-4 syöjälle.