Jouluinen kakku

Laitoin juuri uuniin kakun jouluksi: kuivakakut ovat hyvin säilyviä, joten ne voi tehdä pari päivää etukäteen. Resepti on oma kehitelmäni, ja sitä voi soveltaa luovasti, jos esim. kaikkia samoja mausteita ei kaapista löydy. Tämä kakku on lähes terveellinen, kun vielä käyttää mahdollisimman paljon luomuraaka-aineita, ja todella helppo tehdä!

Jouluinen kakku

2 dl hiivaleipäjauhoja
2 dl grahamjauhoja
2 dl tummaa sokeria
1 dl rusinoita
0,5 dl pähkinärouhetta (tai mantelirouhetta)
1 rkl karpalojauhetta
1 tl soodaa
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa
0,5 tl inkivääriä
1 tl silputtua (kuivattua ja raastettua) appelsiinin/pomeranssinkuorta

1 dl sulatettua margariinia (sininen Keiju)
1,5 dl maustamatonta soijajogurttia
1,5 dl soijamaitoa tai kauramaitoa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää margariini, soijajogurtti ja kasvimaito ja sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun kakkuvuokaan ja paista 175 asteisessa uunissa noin 35-45 min. tai kunnes kakku on kypsä.

PS. Tähän kakkuun sopisi varmasti hyvin myös pieni loraus jotakin alkoholia, kuten konjakkia tai rommia, jos sellaisia sattuisi kaapista löytymään.

Joulukarkit

No niin, tässä yksi suosikkikarkkireseptini: helppo tehdä, ja raaka-aineet löytyvät lähikaupasta.

Joulukarkit

1,5 dl sokeria
1 dl siirappia
100 g tummaa suklaata (reilua, vegaanista)
1-2 tl vaniljasokeria (aito vanilja, ei vanilliini!)
1 dl tomusokeria
70-100 g mantelirouhetta
2 rkl margariinia (sininen Keiju)

Rouhi suklaa. Sekoita sokeri, siirappi ja suklaarouhe paksupohjaisessa kattilassa. Kiehauta ja keittele sitten noin 20 minuuttia miedolla lämmöllä kunnes seos on puuromaista. Älä sekoita liikaa, kattilan heiluttelukin riittää. Seos on sopivaa, kun muutama tippa jähmettyy kylmässä lusikassa.

Ota kattila liedeltä ja lisää loput ainekset voimakkaasti sekoittaen. Kaada seos öljyttyyn vuokaan tai leivinpaperin päälle ohueksi levyksi ja leikkaa jähmettynyt levy neliöiksi.

Aika vain parantaa näiden makeisten makua, joten ne voi tehdä jo muutama päivä ennen joulua.


PS. Hyviä joulureseptejä ja vinkkejä löytyy esimerkiksi sivuilta www.oikeuttaelaimille.net/joulu

Suolapalaa pikkujouluihin

Olen menossa illalla pikkujouluihin. Päätin leipoa viemisiksi jotakin suolaista, mutta koska tavalliset pasteijataikinat ovat hirveän rasvaisia ja pakasteina melko epäekologisiakin (moni Myllyn Paras -taikina on kyllä vegaaninen!), päädyin tekemään kukkostyyppisiä pikkupiiraita. Ja kun tekee taikinan itse, voi käyttää luomujauhoja. Olkoon nimenä sitten vaikka...

Jouluiset punajuurikukkoset

taikina:
2,5 dl vettä
0,5 tl suolaa
0,5 dl öljyä
3 dl riihiruisjauhoja (tavallisetkin karkeat ruisjauhot ok)
2 dl grahamvehnäjauhoja
2 dl hiivaleipäjauhoja
(ruisjauhoja kaulintaan)

täyte:
3 punajuurta (tai koon mukaan)
1 porkkana
1 pieni sipuli
öljyä
hieman soijarouhetta ja/tai härkäpapurouhetta
vettä
inkivääriä
kanelia
neilikkaa
curryä
siirappia
suolaa

Aloita täytteestä: kuori ja pilko punajuuret, porkkana ja sipuli. Vokkaa niitä hetken aikaa öljyssä kasarissa jouluisten mausteiden kanssa. Lisää sitten hieman soija- tai härkäpapurouhetta (tai molempia), loraus vettä, siirappia ja hiven suolaa. Laita kansi päälle ja hauduttele täyte kypsäksi (kasvikset saavat olla hieman al dente). Jos nestettä on liikaa, anna kattilan olla lopuksi hetki ilman kantta.

Sillä välin kun täyte hautuu, valmista taikina. Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää sitten öljy ja vesi. Sekoita ensin vaikka puuhaarukalla, sitten käsin. Muotoile taikinasta pötkylä: jos taikina on tahmeaa, käytä apuna ruisjauhoja. Jaa pötkylä 16 osaan, pyöritä palloiksi ja kaulitse ohuiksi soikioiksi. Kaulitseminen käy helposti esimerkiksi puhtaan vahakankaan päällä, en tarvinnut edes jauhoja avuksi. Laita jokaisen soikion toiselle puolelle pari rkl täytettä, käännä toinen puoli kanneksi ja rypytä reunat yhteen. Jos haluat varmistaa reunojen kiinnipysymisen, tee rypytys kylmään veteen kostutetuin sormin.

Muista jossain välissä laittaa uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Paista kukkoset kahdessa erässä (eivät mahdu kerralla yhdelle pellille), paistoaika on moin 20 minuuttia. Valmiit kukkoset voi voidella öljyllä tai margariinisulalla. Tarjoile jäähtyneenä, ettei täyte polta suuta.


PS. Hyviä, makeita vegaanisia pikkujoulunaposteltavia ovat esimerkiksi joulutortut (Myllyn Paras torttutaikinasta), Fazerin Vihreät kuulat, Wienernougat, monet reilun kaupan suklaat, kuivatut hedelmät (ja pähkinät), itse tehdyt jouluiset karkit... laitan tänne vielä joskus karkkireseptejä! Ja tietty jouluiset kakut vegaanisesti tehtyinä.

GMO-kinkkua vai dioksiinipossua?

Miten teillä vietetään joulua? Nautitaanko teillä kotimaista geenimuunnellulla rehulla kasvatettua kinkkua vai kentien irlantilaista dioksiinipossua? Vai tarjoillaanko teillä hullunlehmän taudilla höystettyjä naudanlihapyöryköitä vai amerikkalaiseen tapaan lintuinfluenssalla ryyditettyä kalkkunaa? Eurooppalainen ruuantuottaja tarjoilee monia vaihtoehtoja.

Onneksi meidän perheessä on jo vuosikaudet pitäydytty kasvisruuassa. Jouluisin meillä nautitaan luomuvehnäjauhoista itsevalmistettua seitania, kikherneistä valmistettuja falafel-pyöryköitä, geenivapaasta soijasta valmistettuja tofupihvejä, kotimaisia herneitä, tulista punaista linssikeittoa.. Myös pateet ja pyörykät on helppo valmistaa linsseistä ja herneistä. Vaihtoehtoja on lukemattomia, suosittelen!

YLEn uutinen geenimuunnellulla rehulla tuotetuista joulukinkuista.
YLEn uutinen irlantilaisesta dioksiinipossusta.

Pikkujouluja Linnateatterissa

Kävin tiistaina Turussa erään seurueen kanssa Linnateatterissa pikkujouluja viettämässä. Yllättäen (heh, tosiaan!) minulle ei oltu etukäteen muistettu tilata kasvisannosta ja kaikissa seisovan pöydän herkuissa oli kalaa, katkarapuja, lihaa. Kokki keittiöllä lupasi kuitenkin valmistaa jotain pientä ja pikaista minulle. Ja mitä sainkaan!

Todella kauniin herkkulautasen, jolla oli:
* vihersalaattia marinoiduilla auringonkukansiemenillä
* pieni lasi tomaattikeittoa, päälle siroteltu seesaminsiemeniä
* varras, jossa oli ruskistettuja herkkusieniä, paistettuja tofukolmioita sekä vihreällä pestolla siveltyä kesäkurpitsaa. Vartaan päälle oli vuoltu juustolastuja (parmesan?)

Oli ihana huomata, kuinka yllättäviin kasvisruokailijoihin suhtaudutaan huolella ja annoksen ulkoasuun ja sisältöön panostetaan näin paljon. Kiitokset ja terveiset Linnateatterin keittiöön!

PS. Jälkiruokana oli piparkakkutiramisua. Pohjalla oli piparimuruista tehty kerros (pohja) jonka päälle oli levitetty joululta maistuvaa vaniljavaahtoa ja koristeluna käytetty piparimuruja. Tiramisu tajoiltiin kauniista savivuuasta. Pohdin vain, että piparitiramisu olisi helppo tehdä myös vegaanisena.

Monet joulupiparit ovat vegaanisia. Niitä murennetaan kauniin tarjoiluastian pohjalle. Muruja voisi aavistuksen maustaa ja kortuttaa mahdollisesti liköörillä, mehulla tai glogillä. Jos haluaa "kovan" pohjan, on syytä sulattaa joukkoon jäähtyessään kovettuvaa rasvaa (vaikka kookosrasvaa?).
Päälle vaahdotetaan soija- tai kaurakermaa tai vaniljakastiketta, jota levitetään paksulti pohjan päälle. Pinnalle koristeeksi nonparelleja tai keksimuruja. Helppoa ja yksinkertaista. Annokset voi tehdä suoraan lasisiin jälkkäriastioihinkin.

Vegaaninen pitsa (hiivaton ja helppo)


Mieheni tykkää kovasti pitsan tekemisestä (ja syömisestä). Koska minä välttelen hiivaa (vatsa ei tykkää), hän tekee nykyään pitsapohjan joko kokonaan ilman kohotusainetta tai sitten leivinjauheen kanssa.

Hiivaton pitsapohja:

5 dl vehnäjauhoja (osa voi olla grahamjauhoja)
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
0,5 dl (oliivi)öljyä
2 dl vettä

Sekoita kuivat aineet, lisää öljy ja vesi. Kaulitse taikina leivinpaperin päälle ohueksi pohjaksi.

Pohjan päälle levitimme purkillisen tomaattipyrettä, johon oli sekoitettu hieman oliiviöljyä. Seuraavaksi lisäsimme pitsaan sipulirenkaita, hamppumakkaranpaloja ja kylmäsavustetun tofun paloja. Viimeiseksi sitten puoli purkkia valmispastakastiketta, johon oli sekoitettu hieman soijarouhetta. Päälle vielä oliivirenkaita.

Paistoimme pitsaa 225 asteisessa uunissa muistaakseni reilun vartin verran. Valmiin pitsan päälle ripottelimme vielä valkosipulimurskaa ja pitsamausteseosta (siinä on ainakin oreganoa ja basilikaa).

Toisin kuin moni luulee, hyvää pitsaa voi siis tehdä mainiosti ilman juustoa. Toki vegaanistakin juustoa voi kokeilla, mutta mielestäni se on ihan turhaa. Jotkut käyttävät oluthiivahiutaleita saadakseen aikaan juustoisen maun, mutta koska välttelen hiivaa, meillä ei oluthiivahiutaleita käytetä. Yksi vaihtoehto on sitten vielä vegaaninen juustokastikejauhe, jota saa vain erikoiskaupoista, Helsingissä ainakin Asokasta. Mutta pitsa voi siis olla tosi hyvää ilman, että se maistuu juustolta!

Hyvää ja eettistä teetä

Illmojen viiletessä teen juominen on entistä houkuttelevampaa. Tiesittekö muuten, että tee on huomattavsti ekologisempi valinta kuin kahvi?

Koti-MIPS-laskelmien mukaan kupillinen kahvia kuluttaa noin 300 grammaa maaperää viljelyn aiheuttamana eroosiona, kun taas kupillinen teetä kuluttaa maaperää vain kymmenesosan tästä, noin 30 grammaa. Teen etu perustuu sekä pienempään eroosioon satogrammaa kohden että pienempään grammamäärään kupillista kohden. Tee voittaa kahvin myös viljelypinta-alassa: yhdellä neliömetrillä voidaan kasvattaa vuodessa 50 teekupilliseen tavittava määrä teenlehtiä, mutta kahvipapuja vain 4 kupillisen tarpeiksi. Luvut ovat keskiarvoja, sillä eroosioon vaikuttaa myös viljelypaikka ja viljelytapa. Luomutuotanto säästää maaperää.

Maa-alan määrällä ja kulumisella on merkitystä, sillä kahvin ja teen tuotanto on usein pois paikalliselta ruoantuotannolta.

Myös jätteen määrällä on merkitystä, sillä esimerkiksi pääkaupunkiseudun asukkaista vain noin puolet lajittelee jätteensä. Kahvinpuruista tulee ongelma, jos niitä ei laiteta biojätteeseen. Teestä tulee paljon vähemmän jätettä. Kaiken huipuksi teenpurut (tai teepussin) voi käyttää pariin kertaan, kahvinpuruja puolestaan piheinkään ihminen ei käsitykseni mukaan käytä moneen kertaan.

Useille kuluttajille Reilun kaupan kahvi on jo itsestäänselvä valinta, mutta kannattaa valita myös teensä reiluna ja mieluiten luomuna. Myös kotimainen yrttitee on hyvä vaihtoehto: makuja ja merkkejä on laaja valikoima varsinkin ekokaupoissa.

Miten sitten keitetään mahdollisimman maukasta teetä? Teen haudutusajan on oltava sopiva, samoin veden lämpötilan. Musta tee haudutetaan lähes kiehuvan kuumassa vedessä, vihreä tee hieman jäähtyneessä, noin 70-80 asteisessa vedessä. Samoin yrttiteet haudutetaan hieman jäähtyneessä vedessä. Veden on oltava tuoretta, juuri hanasta laskettua ja kiehautettua, sillä veden happipitoisuus laskee seisoessaan.

Hyviä eettisiä teehetkiä!

Myrkkyjä ruoassamme

Tiesittekö, että ruoassamme on kemikaaleja enemmän kuin koskaan? Sain erään sähköpostilistan kautta seuraavanlaista tietoa:

Tuoreen tutkimuksen mukaan eurooppalainen ruoka sisältää enemmän kasvinsuojeluainejäämiä (lue kemikaaleja) kuin koskaan aikaisemmin. Syömme tahtomattamme ja tietämättämme jo 354 erilaista kasvinsuojeluainetta. Tutkimustulokset julkisti PAN Europe(Pesticide Action Network).

Euroopan alueella myytävistä hedelmistä, vihanneksista ja aamiaismuroista(!) jo lähes puolet sisältää kasvinsuojeluaineita. määrä on huomattavasti korkeampi kuin vain 5 vuotta aikaisemmin.

Yleisimmistä ravintoketjussa tavattavista kasvinsuojeluaineista viisi on luokiteltu karsinogeeneiksi, mutageeneiksi tai hormonihäiritsijöiksi.

Kemikaalinhuuruiset tulokset saatiin vain muutamaa päivää ennen EU:ssa valmisteltavaa uutta kasvinsuojeluainelainsäädäntöä (joka mm. sisälsi ehdotuksen haitallisimpien kemikaalien eliminoimisesta ruoantuotannossa), mutta tulokset eivät melko varmasti päätöksentekoa hetkauta: kasvinsuojeluaineteollisuus on suuri bisnes, joka ainakin toistaiseksi polkee tämän kaltaiset tutkimustulokset jalkoihinsa.

Kun puhutaan Euroopasta, on Suomi mukana laskuissa: mielikuva suomalaisen ruoan puhtaudesta on myytti. Tietenkin kotimaista pitää suosia maantieteellisestä ja työllistävästä näkökulmasta.

Luomua kannattaa siis suosia paitsi siksi, että se on ympäristön kannalta paras tapa tuottaa ruokaa, myös siksi, että valitsemalla luomua mahdollisimman usein voi vähentää altistumistaan erilaisille kemikaaleille.

Kiitos infoa lähettäneelle henkilölle, jos satut tähän blogiin eksymään :)

PS. Äänestäthän ehdokasta, joka ajaa lähiluomukasvisruokaa kaikkiin julkisiin laitoksiin!

Melkein terveellinen mustikkapiirakka

Keksin viime viikolla yhtäkkiä, että haluaisin leipoa pitkästä aikaa mustikkapiirakkaa, vaikka se tarkoittikin turvautumista kaupan pakastekaapin marjoihin. Päätin kokeilla jotain vähän uutta ja sovelsin ideoita parista ihan muusta piirakkareseptistä. Hyvää tuli:

n. 150 g margariinia
n. 1,5 desiä ruskeaa sokeria tai "intiaanisokeria"
n. 3 desiä spelttijauhoja
tilkka vettä
pussillinen pakastemustikoita
pieni purkillinen kaurakermaa

Kuljeta mustikat kaupasta keittiön pöydälle ilman pakastepussia. Sulata margariini ja sekoita taikinan ainekset. Levitä jähmeä taikina voideltuun vuokaan ja kaada vähän sulaneet mustikat päälle. Paista ensin n. 15 minuuttia 200 asteessa. Lisää kaurakerma sinne tänne roiskien. Paista vielä toinen vartti (kaurakerma leviää sinä aikana tasaisemmin ja katoaa osittain mustikoiden alle). Tarjoile.

(Mustikoiden päälle voi halutessaan ripotella vähän sokeria ja/tai oman maun mukaan vähän mausteita, esim. inkivääriä. Olen myös aika varma, että mustikoiden alle voisi piilottaa vaikkapa banaaniviipaleita.)

Kuntavaalit ja ruoka

Kuntavaalit lähestyvät vauhdilla, huomenna alkaa jo ennakkoäänestys.

Ennen äänestyspäätöksen tekemistä kannattaa miettiä sitäkin seikkaa, että millaista ruokapolitiikkaa ehdokas ajaa. Kuntien hankinnoilla nimittäin on paljonkin merkitystä sekä ihmisille että eläimille.

Vasemmistoliiton listoilta löytyy monia ehdokkaita, jotka ovat valmiita ajamaan omasta kunnastaan tai kaupungistaan Reilun kaupan kaupunkia. Reilun kaupan kaupungin ja kunnan kriteerit löytyvät osoitteesta www.reilukauppa.fi/kaupungit.

Lisäksi on sellaisia ehdokkaita, jotka haluavat kuntien kaikissa julkisissa laitoksissa tarjottavan mahdollisimman paljon lähellä tuotettua kasviperäistä luomuruokaa. Esimerkiksi kouluruokailun määrärahoja on lisättävä, jotta lapsille voidaan tarjota monipuolista, terveellistä ja eettistä ruokaa.

Kannustan siis äänestämään ehdokasta, jonka mielestä pelkkä hinta ei saa olla hankintojen kriteerinä. Kuntien pitää näyttää esimerkkiä kuntalaisille ja siirtyä ripeästi kohti eettistä hankintapolitiikkaa! Tuleeko tämä tapahtumaan, riippuu omalta pieneltä osaltaan jokaisesta äänioikutetusta kuntalaisesta. Käytä siis ääntäsi, viimeistään varsinaisena äänestyspäivänä eli 26.10.08.

Helppo soijakasviskastike

Vaikka tänään onkin sunnuntai, tein helppoa "arkikastiketta" perunoiden kaveriksi. Kuvaa en ottanut, sillä kastike ei ole kummoisen näköistä, vaikka maku onkin hyvä. Mikä parasta, tämän kastikkeen tekee todella nopeasti!

2 dl soijarouhetta (tai minun tyyliini puolet korvataan härkäpapurouheella)
2 porkkanaa
(pala paprikaa)
1 pieni sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 dl kaurakermaa
hieman öljyä
ripaus mustapippuria
jotakin yrttimaustetta (tänään käytin basilikaa)
suolaa

Laita soijarouhe pieneen kippoon ja lisää vettä sen verran, että vesi suunnilleen imeytyy rouheeseen. Soijarouheen turvotessa kuumenna kasarissa tilkka öljyä ja pilko kaikki kasvikset. Kääntele kasvispaloja tai -suikaleita jonkin aikaa kuumassa öljyssä ja laita sitten kasarin kansi päälle ja levyä pienemmälle. Anna kasvisten pehmetä pari minuuttia. Lisää turvotettu soijarouhe ja jatka kypsentämistä jokusen minuutin ajan. Lopuksi lisää kaurakerma ja vettä sen mukaan, miten sakeaa haluat kastikkeen olevan. Äläkä unohda mausteita: lisää ripaus mustapippuria, jotakin yrttimaustetta ja suolaa (tai halutessasi soijakastiketta) ja hauduta kastiketta vielä hetken ajan.

Tarjoile perunoiden tai vaikkapa keitetyn ohran tai hirssin kera. Lisukkeeksi salaattia, juuresraastetta tai erittäin terveellistä hapankaalia, sillä joka aterialla on hyvä syödä ainakin jonkin verran raakaravintoa.

Kimito Kitchen Sörnäisissä

Bongasin syyskuun Voima-lehdestä Kimito Kitchenin mainoksen: ravintola lupaa herkullisia afrikkalaisia kasvisannoksia edulliseen hintaan Sörnäisissä. Kävin sitten mieheni kanssa testaamassa paikan noin viikko sitten.

Ravintola löytyy osoitteesta Kulmavuorenkatu 2, kellarikerroksesta. Sisälle päästyämme olimme hieman järkyttyneitä: kliinisen vitivalkoinen sisustus, ja tyyli todella kaukana afrikkalaisesta, lähempänä jotain Unicafe-sisustusta. Asiakkaita niukasti. Ruokalistat nähtyämme kuitenkin ilahduimme: hinnat todella olivat edulliset, kuten luvattiin!

Perusidea on hyvä: ruoka maksaa kasvisannoksena noin 4-6 euroa. Jos lisukkeeksi haluaa lihaa, kanaa tai kalaa, siitä pitää maksaa erikseen. Osassa kasvisannoksia on proteiinia jo papujen muodossa, joten ne menevät pelkältäänkin. Osassa annoksia ei ole proteiineja, mutta papujakin voi tilata lisukkeena.

Me tilasimme kaksi erilaista annosta, ja ne tuotiin kulhoissa, kun sanoimme että kumpikin haluaa maistaa molempia ruokia. Ruoka oli hyvää, hinta-laatusuhde siis kohdallaan. Tosin annokset olivat melko pieniä: minä tulin kylläiseksi, mutta mieheni olisi syönyt enemmänkin.

Palvelu oli ystävällistä, ja paikassa ei todellakaan tarvinnut selitellä veganismia. Länsi-afrikkalaisessa keittiössä kasvisruoat ovat yleensä automaattisesti vegaanisia, joten liki kaikki annokset käyvät sellaisinaan vegaaneille.

Kimito Kitchen on avoinna arkisin klo 10-20 ja lauantaisin klo 11-20, sunnuntaisin paikka on suljettu.

www.kimkit.com

Porkkanakakku soijatuorejuustopäällyksellä

Tällä ohjeella saa uunipellillisen piirakkaa, kakkuvuokaan riittää kolmasosa näistä määristä. Tämä kakku/piirakka on hittiresepti, jota olen nähnyt jopa julisteissa pitkin Helsingin sähkökaappeja. Julisteiden liisteröinti sopii siis minkä vain tärkeiden tietojen levittämiseen :)

PORKKANAKAKKU
1 prk (2 dl) kaura/soijakermaa
6 dl sokeria
1,5 dl ruokaöljyä
9 dl porkkanaraastetta
6 dl vehnäjauhoja
1,5 tl suolaa
3 tl leivinjauhetta
3 tl vaniliinisokeria
5 tl kanelia

Sekoita ensin kerma ja sokeri keskenään ja lisää sitten muut ainekset. Kaada taikina uunipellille ja paista 175 asteessa noin 40 minuuttia. Jäähdytä pohja jos laitat vielä päällystä (mutta hyvää kakku/piirakka on ilmankin).

PÄÄLLYS
150 g tofutti naturel -soijatuorejuustoa
90 g margariinia (sininen keiju)
6 dl tomusokeria
1,5 tl vaniliinisokeria
pinnalle kookoshiutaleita ja/tai mantelilastuja

Sekoita ensin tuorejuustoa ja margariinia keskenään ja lisää sitten vaniliinisokeri ja tomusokeri siivilän läpi joukkoon. Ripottele pinnalle hiutaleet ja/tai lastut.

Kaura- ja soijakermaa saa jo todella monista pienemmistä ruokakaupoistakin. Tofutti-tuorejuustoja saa joistain isommista (tosin aina ei naturellia, vaan esim. yrttituorejuustoja) ruokakaupoista ja erikoiskaupoista kuten Ruohonjuuresta.

Aliarvostettu aronia käyttöön!

Kävin taas viikonloppuna hakemassa syksyn satoa Kustavista. Omalta pihaltamme sain viittä eri sorttista omenaa, kuudes eli eräs talviomenalajike on vielä raaka. Aronian marjoja kävin hakemassa kivojen naapurin pensaista (luvan kanssa!), sillä äitini aroniapensaat Kustavissa ovat vielä niin pieniä, että sato on niukka. Nyt minulla on useita litroja noita vitamiinipommeja parvekkeellamme, pitäisi tänään illalla ehtiä perkamaan ja pakastamaan. Oli muuten aika raahaaminen, kun liikun julkisilla!

Moni jättää aronian marjat pensaisiin, sillä kaikki eivät tiedä, miten terveellisiä ja maukkaita ne ovat. Pelkältään syötyinä ne ovat hieman kuivakoita ja vaikeita niellä, ja jos marjat poimii raakoina, ne ovat vielä happamia. Kypsänä maku tuo mieleen suunnilleen pihlajanmarjan ja mustikan välimuodon, lievää happamuutta säestää makeus ja vahvahko aromi.

Minä käytän noita marjoja enimmäkseen puuroon. Siis keitän puuron ihan normaalisti, ja heitän sitten sekaan aronioita ja ehkä pienen ripauksen tummaa sokeria. Kiisselikin onnistuu. En ole vielä koskaan kokeillut hillon keittämistä, mutta siihenkin puuhaan aroniat sopivat kuulemma hyvin.

Jos aronioiden maku tuntuu oudolta, kannattaa kokeilla erilaisia yhdistelmiä muiden marjojen kanssa.

Aronioita käytetään paljon koristepensaina kaupungeissa, mutta ison tien vieressä olevista puskista marjoja ei kannata kerätä. Onhan tämä pensas hyvin kaunis varsinkin ruskavärityksessään, siksi se on koristekäytössä.

Lisää tietoa aronioista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aroniat

Punajuuripotti

Edellisestä postauksesta tuli mieleen herkullinen ruoka kauden kasviksista.

1 kg punajuuria
2 dl tummaa soijarouhetta
2 dl kermaa tai soijakermaa
korppujauhoa
suolaa
mustapippuria
(chiliä)

1. Keitä punajuuret kuorineen kypsiksi.
2. Poista kypsistä punajuurista kannat sekä kuoret ja raasta ne tilavaan uunivuokaan.
3. Sekoita raasteen joukkoon vedessä liotettu soijarouhe, kerma ja mausteet.
4. Lisää seokseen korppujauhoja niin paljon, että sen rakenne on hyvä (ei liian vetelä).
5. Paista 225 asteessa kannen alla puolisen tuntia.

Potin kanssa sopii hyvin perunat melkein missä tahansa muodossa.

Ahmitaan kasviksia!

Kotimaiset kasvikset ovat nyt parhaimmillaan. Söin tänään todella yksinkertaista, terveellistä ja äärimmäisen herkullista ruokaa. Keitin perunoita ja heitin perunoiden sekaan pari kourallista tuoreita härkäpavunpalkoja. Samalla höyrytin kattilan höyryosassa ruusukaaleja ja porkkananpaloja: ne kypsyvät samassa ajassa kuin perunat ja pavut kiehuvat (noin 20 min.).

Perunat, vihannekset ja paloistaan kaivetut härkäpavut nautitaan runsaan kylmäpuristetun luomurypsiöljyn ja suolan kera. Muuta ei tarvita.

Kasviksia ei kannata keittää, sillä keitinveteen liukenee vitamiineja, kivennäisaineita ja myös makua. Varsinkin sellaiset vitamiinipommit kuin ruusukaali ja parsakaali kannattaa ehdottomasti höyryttää. Höyrytysosan sisältävä kattila on hyvä hankinta, taatusti hintansa arvoinen.

Härkäpapuni ovat peräisin äitini kasvimaalta, eikä niitä myydä kaupoissa tuoreena, ainakaan vielä. Ehkä tulevaisuudessa myydään, kun tämä vanha suomalainen viljelykasvi on muutenkin nostamassa päätään. Syytä olisi!

Omenapiirakka


Leivoin syksyn ensimmäisen omenapiirakan, kun sain kotimaisia kirpakoita omenia äidiltäni. Reseptiä en ole keksinyt alusta asti itse, mutta olen muunnellut sen mieleisekseni, helpoksi ja silti todella maukkaaksi.


Omenapiirakka, pohja:

1,5 dl (luomu)vehnäjauhoja
1,5 dl (luomu)grahamjauhoja
1 tl soodaa
1 tl vaniljasokeria
0,5 dl (tummaa) sokeria
0,5 dl manteli- tai hasselpähkinärouhetta
0,5 dl rypsiöljyä tai sulatettua kasvimargariinia
0,5 dl siirappia
1,5 dl kaurakermaa
1 dl vettä + 2 tl väkiviinaetikkaa
ripaus kanelia ja kardemummaa

Päälle:
Omenalohkoja
kanelia ja halutessasi sokeria

Sekoita kuivat aineet. Lisää öljy, siirappi, kaurakerma ja veteen sekoitettu etikka (mittaa samassa mitassa ensin öljy, sitten siirappi, niin siirappi ei takerru lainkaan mittakippoon!). Sekoita vain sen verran, että taikinasta tulee tasaista. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan. Levitä päälle omenalohkoja ja ripottele niiden päälle runsaasti kanelia ja halutessani hieman sokeria. Paista piirakkaa 200 asteisessa uunissa noin 20-30 minuuttia, kunnes se on kypsä.

Jos haluat pellillisen piirakkaa, tee taikina puolitoista- tai kaksinkertaisena ja varaa omenia reilusti.

Omenapiiras tarjoillaan vispautuvan kauravaniljakastikkeen, soija- tai kauravaniljajäätelön tai kevyemmin vaniljasoijajogurtin kanssa. Oma suosikkini tähän tarkoitukseen on Tofulinen soijavaniljajäätelö, jossa on mukana vaniljakastikeraitoja ja todella hyvä aidon vaniljan maku (kuvassa).

PS. Sokerin lisäksi myös kanelia ja kardemummaa saa nykyään Reilun kaupan versioina, pitäisi löytyä tavallistenkin kauppojen maustehyllyistä.

Vegaaninen nakkimunakas


Mieheni kokkasi ns. äijäruokaa eli nakkimunakasta, vegaanisena tietysti. Nopeaa, helppoa ja täyttävää arkiruokaa. Tähän pystyy jokainen!





Yhteen munakkaaseen tarvitaan:

2-3 kasvisnakkia (esim. Puoutun tofugrillereitä tai Wheatyn nakkeja)
1 dl kikhernejauhoja
1 dl kylmää vettä
pala sipulia
ripaus suolaa ja mustapippuria
koristeeksi tuoretta persiljaa
öljyä pastamiseen

Paloittele nakit ja silppua sipuli. Paista niitä öljyssä pannulla, kunnes hieman ruskistuvat. Sekoita kulhossa kikhernejauhot, suola ja mustapippuri ja vispaa joukkoon kylmä vesi. Lisää pannulle vielä hieman öljyä, jos nakit ja sipuli ovat jo imeneet kaiken, ja kaada kikhernejauhotaikina päälle. Paista munakasta, kunnes se on hyytynyt ja ruskistunut kauniisti (nelonen on hyvä paistolämpötila, kutonen liian kuuma), ja loppuvaiheessa silppua pinnalle persiljaa.

Nakinpalat voi halutessaan korvata tofukuutioilla tai sienillä. Tähän vuodenaikaan metsä alkaa olla pullollaan sieniä, jotka kannattaa hyödyntää. Itse olin ensimmäistä kertaa tänä vuonna sienessä jokunen päivä takaperin, ja tatteja löytyi runsaasti.

Pienen osan kikhernejauhoista voi korvata lähiruoka-ajattelun mukaisella härkäpapujauholla, mutta vain osan, koska härkäpapujauho ei pidä munakasta kasassa kunnolla.

Veganismi on terveellistä kulinarismia

Tänään kolahti postiluukusta uusi Vegaia-lehti. Vegaia on värikäs ja monipuolinen kasvissyöntiin keskittyvä lukupaketti, jonka Vegaaniliiton jäsenet saavat neljä kertaa vuodessa kotiinsa. (Ja Vegaaniliiton jäseneksihän voi liittyä, vaikkei aivan vegaani olisikaan). Lehteä myydään myös joissakin ekokaupoissa ja Akateemisissa kirjakaupoissa, ja sitä voi lukea monissa kirjastoissa. Jos ei voi, juuri sinun velvollisuutesi on täyttää kirjastossa toivomuslappu Vegaian tilaamisesta kirjastoon!

Mutta asiaan. Vegaiassa siteerataan uutista, jonka mukaan 65% eurooppalaisista pyrkii syömään terveellisesti, mutta ruoasta saatava nautinto on kuitenkin sen terveellisyyttä tärkeämpää. Siksi olisikin välttämätöntä kehittää ns. kevyt- ja terveystuotteista herkullisia ja panostaa niiden markkinointiin.

Tähän tietysti liittyy ikuinen saarnaamisen aiheeni, nimittäin kauppojen, ravintoloiden ja ruokaloiden kasvisruokatarjonnan parantaminen. Kun tarjonta paranee, myös kysyntä kasvaa väkisinkin. Eikä kasvisruoka saisi olla vain ns. laihdutusruokaa, vaan myös niin sanottua äijäkasvisruokaa, jossa proteiinia ja (hyvälaatuista) rasvaa piisaa, olisi syytä olla tarjolla. Itselleni veganismi on juuri nimenomaan terveellistä kulinarismia. Väitänkin, että vegaanit syövät huomattavasti herkullisempaa ruokaa kuin eineksiä mättävä keskivertosuomalainen. Nautinnon ja terveellisyyden yhdistäminen käy helposti, kun tehdään vegaanista ruokaa tuoreista (ja mieluiten luomu-) aineksista sydämellä.

Vegaaniruokaan ja kaikkeen veganismiin liittyvään voi tutustua erinomaisesti huomenna perjantaina alkavassa Vegfest-tapahtumassa Tampereella. Tsekatkaa viimeinen versio ohjelmasta: www.vegfest.net. Minä olen luvannut toimia tapahtumassa toisena juontajana perjantaina ja lauantaina, joten ehkä tapaamme Tampereella!

Vadelmarahka (vegaaninen)

Tänä vuonna vadelmapensaat notkuvat marjoista! Olen kerännyt sekä villivadelmia että villiintyneitä puutarhavadelmia Kustavissa ja villivadelmia täällä Pihlajamäessä pakastettavaksi asti. Villivadelmissa on paljon parempi aromi kuin puutarhavadelmissa, mutta puutarhavadelmat ovat suurempia ja siten nopeampia kerätä.

Eilen tein maukasta rahkaa villivadelmista. Kas näin:

1 tlk (2 dl) kauravispikermaa (Go Green)
3-4 dl maustamatonta soijajogurttia (Alpro)
puolikkaan limetin mehu (tai hiven sitruunamehua)
ripaus vaniljasokeria
3 dl (villi)vadelmia
hieman punaherukoita
loraus karpalosiirappia (voi korvata esim. intiaanisokerilla)

Vispaa kerma ja sekoita vaahtoon soijajogurtti. Lisää limettimehu (antaa raikasta rahkan makua) ja vaniljasokeri. Sekoita joukkoon vadelmat ja pari kourallista punaherukoita. Lisämakeuden antajana käytin hieman karpalosiirappia, mutta sen voi korvata myös ripauksella intiaanisokeria, jos haluaa.

Annoksesta tulee sopiva määrä herkkujälkiruokaa 3-4 syöjälle.

Tomaattisiirappi

HUOM! Ohjeen määrät ovat "jotain sinne päin". Eikä ruoanlaitto muutenkaan ole mikään eksakti tiede, joten jokainen tehköön omat erehdyksensä :)

100g tomaatin perkeitä (korvattavissa tomaattipyreellä ja vedellä tai valuttamalla/paseeraamalla tomaattimurskaa siivilässä. Tomaattipyreen kanssa pitää käyttää luultavasti enemmän vettä.)
n. 1dl vettä
½-1dl sokeria
suolaa
chiliä, cayennea tai tabascoa
valko- tai punaviinietikkaa

Keitä tomaatin perkeitä, sokeria ja chiliä hiljaisella lämmöllä noin puolen tunnin ajan, kunnes nesteen määrä on noin puolet alkuperäisestä. Mausta suolalla ja etikalla ja anna kiehua haluamasi ajan verran. Aika vaihtelee kokin mukaan: toiset keittävät muutaman minuutin, toiset 3 tuntia.

Siirappia voi käyttää esimerkiksi marinadin pohjana, siihen voi dipata paahdettuja leipiä tai tehdä siitä herkullista tomaatti-sipulisalaattia. Rohkeammat voivat kokeilla siirappia vaniljajäätelön tai grillatun ananaksen kanssa.

Tomaatti-sipulisalaatti

puna- tai salottisipulia
tomaatteja
tomaattisiirappia

Pilppua sipuli ja tomaatti pieneksi ja sekoita siirappia joukkoon. Anna vetäytyä jääkaapissa tunnin verran. Toimii hyvin ainakin bruschettojen kanssa.

VEGFEST TAMPEREEN KESKUSTORILLA 15.-17.8.2008!

Mainostanpa nyt rohkeasti tätä tapahtumaa. Tervemenoa tutustumaan kasvissyönnin saloihin!

VEGFEST TAMPEREEN KESKUSTORILLA 15.-17.8.2008!

Miksi kasvissyönti on mielenkiintoinen ja tärkeä kysymys? Vegfest on
Tampereen Keskustorilla elokuussa järjestettävä Suomen ensimmäinen kasvissyöntiin keskittyvä kolmipäiväinen festivaali.
Luvassa on suussa sulavia kasvisherkkuja, elokuvia teatteri Niagarassa,
luentoja, musiikkia sekä erilaisia esityksiä koko perheelle. Keskustorin täyttävät lisäksi
erilaiset järjestöt, yritykset, ravintolat ja poliittiset toimijat. Tervetuloa maistamaan seitania ja tofua tai virkistymään soijajäätelöllä ja uudenlaisilla näkökulmilla! Iltaohjelmistosta vastaavat muun muassa ohjelmateltassa VilleLeinonen, I Walk The Line, Absoluuttinen Nollapiste ja Janne Laurila sekä Vastavirtaklubilla Deathbed, Delta force 2 ja Abduktio.

Vegfestissä kasvisruoka on maukasta ja ravitsevaa ja tapahtuman ytimessä on eläinystävällisyys.
Kuinka eläimet voivat tehotuotannossa? Miksi eläimillä pitäisi olla oikeuksia? Minkälaista on hyvä kasvisruoka? Paitsi, että Vegfest vastaa näihin kysymyksiin, se parhaimmillaan myös herättää lukuisia uusia.

Kasvissyönti on paitsi eläineettinen ja terveydellinen, myös ekologinen valinta. Koska uusimmissa tutkimuksissa on todettu, että eläintuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen vähintään yhtä paljon kuin liikenne, on meidän aihetta pohtia päivittäisiä kulutus- ja ruokailutottumuksiamme. Lisäksi lihantuotanto kuluttaa valtavat määrät maa-alaa, joilla viljeltävät kasvit voitaisiin käyttää suoraan ihmisravinnoksi tehokkaammin kasvisruokana. Vegfest tuo keinoja ja aiheita näihin pohdintoihin.
Vegfest on yhteistyössä Tampereen UNICEF-kaupunki 2008-vuoden kanssa.
Tapahtumassa voi osallistua UNICEF-vuoden keräykseen, jonka nimikkokohteena on Tansanian
koulusta syrjäytyneiden lasten koulutusohjelma sekä valtakunnallisesti että Tampereen ystävyyskaupunki Mwanzan alueella.

Tapahtuman järjestävät Vegaaniliitto ja Animalia yhteistyössä Eläinoikeusyhdistys Fauna ry:n kanssa.

Tervetuloa Vegfestiin!

Lisätietoja:
www.vegfest.net
Ansku Kinnunen 044-3344325, ansken25@gmail.com
Eija Vinnari 0400-743379, eija.vinnari@tut.fi
Sari Komulainen 0440-777408, nova@rbgi.net

Yllin kyllin -keittokirja

Olen unohtanut mainostaa täällä kesän parasta keittokirjauutuutta! Se on nimittäin Inna Somersalon teos Yllin kyllin. Herkkuja isolle ja pienelle joukolle. (Multikustannus).

Kirjan kaikki reseptit ovat vegaanisia, ja erikoisen hyvää tässä teoksessa on se, että kaikki reseptit on mitoitettu sekä neljälle, kahdellekymmenelle että sadalle hengelle. Kirjasta on siis apua suurempien joukkojen muonitusta suunniteltaessa, ja toivonkin kovasti, että se löytäisi tiensä suurtalouskeittiöihin. Jostain kumman syystä vielä 2000-luvullakaan suurimmassa osassa suurtalouskeittiöistä ei osata laittaa kelvollista kasvisruokaa, vaikka niissä työskentelevät ovat ruoka-alan ammattilaisia. Liekö kyse asenteista, ammattitaidottomuudesta vai mistä, se ei ole minulle koskaan selvinnyt.

Suuria joukkoja muonitettaessa kannattaisi muutenkin tarjota kaikille vain vegaaniruokaa, sillä se sopii periaatteessa kaikille: eri uskontojen edustajille, maito- ja muna-allergisille, laktoosi-intolerantikoille... Lisäetuna on se, että vegaaniruoka säilyy hyvin leiriolosuhteissakin. Esimerkiksi Vasemmistonuorten kursseilla ja leireillä onkin jo vuosikausia tarjottu kaikille vegaaniruokaa. Ruoka on saanut kiitosta, sillä kokkeina toimivat yleensä vegaanit, ja vegaanithan ovat parhaita kokkeja :)

Mutta takaisin itse asiaan: Somersalon kirjassa on laajasti erilaisia reseptejä, joista jokainen löytää itselleen mieluisia kokeiltavia. Kirjan voi ostaa paitsi kirjakaupoista, myös esimerkiksi Vegaaniliitolta tai eläinoikeusjärjestöiltä.

Ravintola Maya

Lupasimme kirjoitella tänne blogiin välillä myös kasvissyöjien ravintolavisiiteistä. Varsinkin vegaanien on uskomattoman vaikeaa löytää kelvollista ruokaa edes Helsingin ravintoloista. Eilen koimme mieheni kanssa poikkeuksen.

Ravintola Maya oli positiivinen kokemus. Listalla on useita kasvisruokia, ja listan alla lukee, että kaikki ruoat on mahdollista saada myös vegaaniversioina. Mikä parasta, vegaaniversioista ei vain jätetä juustoa yms. pois, vaan tilalle saa vastaavaa vegaanista raaka-ainetta, esimerkiksi juuston tilalle olisi saanut tofua ja ranskankermaa sisältävän salsan tilalle tuoretta avocadoa. Näin meille kertoi ystävällinen tarjoilija.

Minä päädyin kuitenkin jo valmiiksi vegaaniseen salaattilautaseen. Se sisälsi ainakin paria erilaista salaatinlehteä, kurkkua, tuoretta avocadoa, runsaasti marinoituja maa-artisokansydämiä ja paahdettuja cashewpähkinöitä. Kastike tuotiin erikseen, ja siinä oli aurinkokuivattua tomaattisilppua öljykastikkeessa. Annos oli iso ja todella herkullinen! Ainoana miinuksena voisi mainita, että yleensä salaattiannoksen lisukkeena tarjotaan leipää, mutta täällä niin ei tehty.

Mieheni valitsi pähkinäkroketit. Koska kroketit tehdään paikan päällä, ne sai ilman kananmunaa, jota normaalisti käytetään sidosaineena. Lisukkeena oli quinoaa ja vihanneksia ja jotakin kastiketta. Tämäkin annos oli herkullinen.

Jälkiruoaksi minä valitsin hedelmälautasen, jolta löytyi tuoreita mansikoita, ananasta, melonia, appelsiinia, mansikoita, tummia minirypäleitä, passionia ja ananaskirsikka. Mieheni valitsi mangosorbetin, jonka lisukkeena tuli myös tuoreita hedelmiä ja jotakin marjakastiketta. Jälkiruoka-annokset olivat erittäin kauniita ja maukkaita.

Ravintola ei ole edes hirveän kallis, sillä kasvisruoka-annokset maksavat noin 9-15 euroa. Jälkiruoka-annoksemme maksoivat 5 ja 6 euroa. Paikka on suosittu, joten ainakin isolla porukalla kannattaa tehdä pöytävaraus etukäteen. Ravintola sijaitsee aivan keskustassa osoitteessa Mikonkatu 18, lähellä rautatieasemaa.

http://www.maya.fi/

Intialaista kotijuustoa-pinaattia

Kävimme Tallinnassa ja söin maailman parasta pinaatti-kotijuustokastiketta riisin ja naan-leivän kera. Pinaattikastiikkeesta herkullisen teki siinä ollut runsas tuore korianteri. Tänään mukailin reseptiä kotona. Tässä maukas ja helppo resepti. Nykyään korianteria saa ilokseni tuoreena ihan lähimarketistakin ruukkuna ja näppärimmät pitävät tietenkin mahdollisuuksien mukaan pientä ryytimaata.

Pakastepinaattipussi
(Kesällä saa tietenkin tuoretta pinaattia)
Ruukku tuorekorianteria
Rasia kotijuustoa
currya
valkosipulijauhetta
chiliä
suolaa
(kaurakermaa)

Sulata pinaatti mikrossa, poista ylimääräinen vesi. Paista pinaatti kuumalla pannalla öljyssä nopeasti. Lisää joukkoo mausteet ja tuore korianteri. Lisää lopuksi paketti kotijuustoa paloiteltuna. Ruoka on valmis, kunhan juustonpalat kuumenee. Lisäsin muuten lopuksi lorauksen kaurakermaa, kun pinaatti-korianteriseos meinasi kuivahtaa isolla pannulla.

Tarjoile riisin kanssa tai nuudelin. Riisin joukkoon sopii rusinat. Lisukkeeksi sopii vaikka raikas kurkkurai. (Sis. jogurttia, raastettua kurkkua, suolaa ja vaikka sipuli- ja valkosipulijauhetta.)

Vegaaniversion saat vaihtamalla kotijuuston tofuun ja valmistamalla rain soijajogurtista. Nopeaa ja herkullista kesäruokaa, nam!

Kesäinen kukkakaalicurry

Tämä ruoka on oiva kyytipoika näin kesäisin uusien perunoiden rinnalle.

1 tuore kukkakaali

Currykastike:

Majoneesia
Kermaa
Currya
Valkosipulia
Musta tai sitruunapippuria
Paprikaa
Suolaa

Nypi tuore kukkakaali ihan pieniksi palasiksi. Kukkakaali käytetään raakana.

Valmista kastike. Vatkaa kerma, lisää majoneesi ja mausteet. Kastikkeesta voi tehdä maidottoman eli vegaaniversion käyttämällä esim soijajogurttia ja kaurakermaa. Itse olen päässyt maistamaan vain lehmänmaitoversiota, mutta tänään illalla kokeilemme vegaaniversiota ystävillemme.

Lopuksi kukkakaalit ja kastike sekoitetaan keskenään. Annetaan vetäytyä ja viilentyä hetki jääkaapissa. On todella hyvää ja raikasta!

Siilit

Tuttavaperheen lastenkutsuilla saimme herkutella hauskasta siilikakusta, johon lapsemme tykästyivät kovin. Tykästyimme kaikki niin kovin, että olemme jo useamman kerran tarjonneet siilkakkuja vieraillemme. Kuvan siilit ovat nuoremman poikamme synttärikutsuilta. Siilejä on kiva puuhata lasten kanssa.

Siiliin tarvitset halkaistun kaalinpään, hammastikkuja sekä erilaisia vihanneksia kuten kurkkua, oliivia ja viinirypäleitä. Minitomaatit, pienet coctailkurkut, paprika- ja vesimelonilohkot ovat yhtä herkullisia. Siilikakku on helppo valmistaa myös allergisille. Jos siileistä haluaa ruokaisammat, voi hammastikkuihin pujottaa tofun, juuston tai soijanakin paloja.

Kun kaalit säilyttää hyvin, voi niistä valmistaa herkullisen kaalipadan seuraavana päivänä.

Liskopapu – kasvisyöjän rapu

Blogimme lukija, nimimerkki Kaverin äiti, lähetti Chilipaprikaan liskopapujen reseptin. Kiitämme lämpimästi!

Liskopapu – kasvisyöjän rapu

Yhtä hyvin rimmaisi: hämäläinen köyhänmiehen rapu. Kun huviloitten rantaterasseilla lapsuudessani vietettiin rapujuhlia, maalaispihoilla oli kokoonnuttu liskopapuvatien äärelle. Ne olivat molemmat sosiaalisia tapahtumia.

Hämeessä hernettä sanotaan pavuksi ja liskopavut ovat palkoineen suolavedessä keitettyjä peltoherneitä. Resepti on yksinkertaisuudessaan: vettä, suolaa ja palkoja, jotka oli poimittu silloin, kun herneet olivat täysikasvuisia, mutta pehmeitä, ei vielä tuleentuneita. Keittoastiana oli maalaistaloissa karjakeittiön pata, jossa palot keitettiin pehmeiksi – parisenkymmentä minuuttia - niin että kun niitä vetää hampaiden läpi, palosta käteen jää vain kova, läpinäkyvä kalvo. Palot syödään haaleina.


Apposiksi näytään kutsuttavan vähän fiinimpää versiota aiheesta: keitinveteen kehotetaan laittamaan tilliä - samaan tapaan kuin ravuissa - tai minttua. Palot kehotetaan myös kastamaan voisulaan.

Peltohernettä kasvatettiin soppatarpeiksi. Niitettiin, kun se oli tuleentunut; kuivattiin seipäillä ja puitiin lopuksi. Papusoppa oli arkiruokaa, mutta pitoihin herneestä tehtiin paistin lisukkeeksi hernetuuvinkia: herneet liotetaan yön yli, keitetään liotusvedessään sosemaisen pehmeiksi, maustetaan suolalla, pienellä määrällä sokeria ja voita.

Kaakkoisuomalaiset tekevät hapanlohkoa, jossa herneet keitetään puolikypsiksi, keitokseen lisätään perunakuutoita ja lopuksi hapantaikinajuurta ja haudutetaan kypsäksi. Kaikkia kolmea saman verran. Lopuksi maustetaan suolalla ja syödään voisilmällä viimeisteltynä.

Olen kehittänyt tästä cityversion, johon loppusijoitetaan tähteitä: kasvisliemeen laitetaan kiehumaan kuivamaan päässyttä ruisleipää sekä lohkottua perunaa. Kun ne ovat pehmeitä, sekaan kaadetaan hernesoppapurkki – tai jos on: omatekoisen hernesopan tähdettä. Ajellaan sauvalla soseeksi ja – saa nauraa: viimeistellään sinihomejuustomuruilla!

Juhlamenu

Tässä juhlamenu Mikin ja minun kymppikemuista.

Sushirullat
+ makea Chilikastike
+ makea soijakastike

Nachoslastut
+ papusalsa
+ tomaattisalsa

Patonki
+ hummus

Ruokaisa pastasalaatti
sisälsi mm. soijaleikettä

Pieni tapas-lautanen eli
Marinoituja oliiveja, valkosipuleita
ja suolakurkkuveneitä

Hedelmävati

Kahvin kanssa vegaaninen täytekakku ja piparminttuiset suklaamuffinssit.

Lisäys: Mitenköhän kirjoituksesta sain jälkikäteen käsityksen, että vain täytekakku oli vegaaninen. Jokatapauksessa koko menu oli tietenkin perinteitä noudattaen vegaaninen. Kuvia ja ohjeita tulee vielä joku kaunis päivä.. :)

Ja vielä sellainen lisäys ja buffaus, että koska juhlissamme jouduimme käyttämään kertakäyttöastioita, niin hankimme ne Ekokauppa Ekolosta.

Kertakäyttölautanen
100% biohajoavat, kauniin vaaleat astiat ovat ekologinen vaihtoehto tavallisille kertakäyttölautasille. Ne ovat valmistettu sokeriruokotuotannon sivutuotteesta/biojätteestä, yli jäävästä sokeriruo'on kuitumassasta. Ne kestävät lämpöä ja mikroa ja ovat vedenpitävät. Erinomaisia kesämökkeilyyn, grillailuun ja hienompiinkin kattauksiin!

Biomuovimuki 2dl
Kylmille juomille tarkoitettu juomamuki, ei kestä kuumuutta. Materiaalina PLA (polylactic acid, polylaktidi), joka on tärkkelyksestä valmistettu kirkas biomuovi. Biohajoaa täysin 1-2 kuukaudessa.

Puinen aterin
Ekologiset aterimet on valmistettu tukevasta koivusta. Kestävät useammankin käytön!




Mansikkakakku


Tässä lupaamani täytekakun ohje. Ohje on vegaaninen eli munaton ja maidoton. Ohessa valokuva koevedoksesta, jonka tein jokin aika sitten.

Tällä reseptimäärällä saa yhden uunipellillisen pohjaa. Sen voi leikata neljään osaan ja kasata kerroskakuksi tai pohjia voi tehdä useampia ja pinota ne sitten näyttäväksi kakuksi. Näin tein minä tänään. Olen paistanut viisi pohjaa, joista kohta alan kokoamaan yhtä suurta kakkua.

Kakkupohja:

4,5 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
3 tl leivinjauhetta
50 g margariinia
3-4 dl soijamaitoa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää sula margariini ja soijamaito. Jos paistat pellillä, niin paistoaika n. 15 minuuttia 200°C. Tai sitten perinteisessä vuuassa 175°C 45 min.

Väliin hilloa ja vispautuvaa kaurakermaa. Päälle pakastemarjoja, joiden päälle kiillesokerikuorrute. Kesällä tietenkin tuoreita kotimaisia vattuja tai mansikoita.

Tänän tein väliin mansikka-raparperihilloketta eli keitin mansikat ja raparperit hilloksi noin 10 minuuttia.

Kakun päälle voi kaataa pussillisen pakastemarjoja. Marjojen päälle voi keittää pienen tilkan kiillesokeria paketissa olevan ohjeen mukaan. Reunat sivelen kauravispikermalla ja koristelen mantelilastuilla.

Mielenkiintoinen kasvisruokablogi

Vaihteeksi linkkivinkki. Löysin nimittäin mielenkiintoisen, kotimaisen kasvisruokablogin sattumalta:

http://ituhippi.livejournal.com/

Kannattaa käydä tsekkaamassa!

Vegaaninen kakkukerma

Olin lauantaina mieheni veljen ylioppilasjuhlissa, ja yllätyin positiivisesti: Ilmeisesti minun ja mieheni takia kaikille tehty täytekakku oli täysin vegaaninen! Kokki oli sama nainen, joka teki meille hääkakun sukulaisten juhliin viime kesänä, ja hän innostui vegaanisista kakuista, vaikka on itse sekasyöjä. Muu juhlaväki oli sekasyöjiä, mutta kakku maistui kaikille.

Vegaaninen täytekakku on helppo tehdä. Kerman tilalle laitetaan kauravispikermaa, ja sekaan voi laittaa myös vispautuvaa kauravaniljakastiketta. Esimerkiksi kahta tai kolmea vispikermapurkkia kohden vai laittaa yhden purkin kauravaniljakastiketta.

Kermaa voi käyttää myös täytteenä. Jos haluaa raikasta täytettä, voi osan kermasta korvata maustamattomalla soijajogurtilla. Jotkuthan korvaavat osan kermasta maitorahkalla, mutta koska maustamatonta rahkaa ei ole ainakaan vielä saatavana vegaanisena, jogurtti käy hyvin.

Vegaanisissa kakuissa on myös se hyvä puoli, että ne käyvät sekä maito- että muna-allergikoille, ja tietysti myös laktoosi-intolerantikoille. Hyvää on vielä sekin, että vegaaninen kakku säilyy epävegaanista kakkua paremmin huoneenlämmössä tai lämpimässä kesäsäässä ulkona.

Laitan joskus myöhemmin tänne myös vegaanisten kakkupohjien ohjeita ja ehkä myös valokuvan hääkakustamme :)

Kirkko suosittelee jäsenilleen Välimeren ruokavaliota

Meidän perhe ei kuulu kirkkoon. Silti olen tietenkin innoissani seuraavankaltaisista uutisista: kirkon ilmastotyöryhmä suosittelee jäsenilleen Välimeren ruokavaliota.

Ja mitä tämä sitten tarkoittaa? Kasvispainotteista ruokavaliota koottuna luomu- ja lähiruuasta. Lihatuotteet ovat välimeren ruokavaliossa enemmänkin mausteena kuin ruuan asemassa. Taustalla ohjeistukseen on ilmastonmuutksen hillintä. Muistiossa kerrotaan, että lihatuotanto aiheuttaa noin 80 prosenttia maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä ja lähes viisi prosenttia kaikista ilmastopäästöistä.

Ilmastotyöryhmän ohjeistuksessa kehoitetaan muutenkin seurakuntalaisia oman elämäntavan arvioinnilla ja pyrkimisellä kohtuullisuuteen. Itse ihastuin iskulauseeseen lepopäivä on ekopäivä. Työryhmä linjaa hiljentymisen, ruokouksen ja luonnosta nauttimisen olevan ekotekoja, joiden avulla saa voimaa ja suuntaa muutokselle ja samalla säästää luonnonvaroja.

Kirkkohallitus päättää uuden ilmasto-ohjelman hyväksymisestä alkavalla viikolla. Toivon todella, että kirkkohallitus siunaa ilmastotyöryhmän linjaukset ja että ne otetaan oikeasti käytäntöön.

Myös meidän Vasemmistoliiton poliittisessa tavoiteohjelmassa puhutaan samoista asioista eli kulutuskriittisyydestä, lähi-, luomu- ja kasvisruuasta sekä reilun kaupan tuotteista. Toivon myös oman puolueeni osalta, että ryhdymme niin jäsenistömme keskuudessa kuin puolueen järjestämissä tilaisuuksissa mitä pikimmin sanoista tekoihin. Kinkkuvoileivät voisi esimerkiksi välillä tarjota kasvisleipinä. Pieniä tekoja, joilla on iso merkitys.

Serenadi tofulle

Laitoin hiljan toiseen kasvispainotteiseen ruokablogiin herkullisen mangotofun reseptin, joka olisi hyvin sopinut tähänkin blogiin. Kirjoitus sisältää myös hyödyllisiä tofunkäsittelyohjeita, laitan tähän siksi linkin.

Zimbabwelainen papumuhennos

Zimbabwessa ja varmasti monessa muussakin Afrikan maassa syödään tämäntyyppistä papuruokaa. Siitä on kehittynyt minulle Zimbabwessa viettämäni ajan jälkeen ruoka, jota teen yhä uudelleen ja uudelleen, erityisesti jos valmista pitää saada nopeasti. Reseptit on saatu ystävältäni Julialta ja ne on julkaistu esimerkiksi kirjass Ruokamatka Afrikkaan ja Animalia-lehdessä.

Papumuhennos

200 g kuivattuja papuja, kidneypavut käyvät hyvin (voit myös käyttää tölkkipapuja, jotka ovat jo valmiiksi kypsennettyjä. Varaa niitä hieman enemmän kuin kuivattuja papuja, jotka turpoavat vedessä)
1 sipuli
valkosipulia maun mukaan
2 tomaattia tai 2 dl tomaattimurskaa
2 rkl ruokaöljyä
1 tl suolaa
mustapippuria ja chiliä maun mukaan

Liota papuja kylmässä vedessä yön yli ja kaada liotusvesi pois. Keitä pavut kypsiksi ja valuta vesi pois. Kuumenna öljy kattilassa tai pannussa ja kuullota hienonnetut sipuli ja valkosipuli. Lisää joukkoon paloiteltu tomaatti tai tomaattimurska, suola ja muut mausteet ja anna kypsyä muutaman minuutin. Lisää pavut ja hauduta kannen alla vielä 10 minuuttia. Hämmennä aina välillä. Tarjoa riisin, perunoiden tai maissipuuron kanssa.

Maissipuuro (sadza)

6 dl vettä
400 g karkeahkoa maissijauhoa

Kuumenna vesi ja sekoita siihen vähitellen osa maissijauhoista. Anna kiehua hiljalleen noin 7 minuuttia. Lisää loput maissijauhot. Keitä hyvin sekoittaen, kunnes puuro on tasaista ja paksua. Peitä puuro kannella muutamaksi minuutiksi. Tarjoa kuumana.

Raikasta sorbettia

Kuumana päivänä ei juuri mikään virkistä yhtä hyvin kuin sorbetti. Itse tekemällä saa terveellistä sorbettia, joka on todella hyvää: hakkaa kaupan sorbetit mennen tullen. Vähän ylikypsät (eli vaikkapa dyykatut) banaanit käyvät tarkoitukseen erinomaisesti.

2 hyvin kypsää banaania
2 dl punaherukoita
1/2 -1 dl mansikoita tai vadelmia
loraus (vaniljalla maustettua) soijamaitoa

Laita banaanit pakastimeen niin että ne hieman kohmettuvat. Tee sama juttu marjoille, elleivät ne ole jo valmiiksi pakastettuja. Laita kohmettuneet banaanit ja melko jäiset marjat tehosekoittimeen. Lisää loraus soijamaitoa. Mikäli käytät täysin makeuttamatonta soijamaitoa, heitä sekaan ripaus vaniljasokeria. Sitten vain kone käymään ja pian sinulla on valmista sorbettia. Huomaa, että jos marjat ja banaanit ovat umpijäässä, ne vain jämähtävät koneen pohjalle (minulle kävi juuri näin).

Samalla ohjeella saa aikaan myös pirtelöä, mikäli soijamaitoa laittaa mukaan reilusti, ehkä puolisen litraa. Kannattaa lisätä maitoa vähitellen.

PS. Moni käyttää aidon vaniljasokerin sijasta vanilliinisokeria, mutta en suosittele sitä. Vanilja on aito luonnontuote, vanilliini taas kemiallisesti valmistettu. Maku ei ole lainkaan saman veroinen, ja aidon vaniljan kasvatus työllistää ihmisiä kehitysmaissa.

Nälkä metsän keskellä

Kasvissyöjän ei tarvitse lihansyöjää suuremmalla syyllä pystyttää ikkunalaudalle tomaattitarhaa tai rientää metsään keräilemään satoa. Ruoat voi ostaa täysjalosteina pakastealtaasta jos siltä tuntuu. Mutta jos on altis saamaan mielihyvää siitä, että on alusta asti väkertänyt ateriansa, niin suosittelen kenelle vain niityille kirmaamista keväisten versojen perään. Tai jos tuntuu hyvältä idealta syödä jotain, mitä ei ole pakattu ja kuljetettu. Tai kuten tässä tapauksessa: tuoreet ainekset ovat lopussa, kauppa 36 kilometrin päässä eikä kaupunkiin kannata lähteä kuin vasta kun on muutakin asiaa sinne.

Poimulehtiä siis keräämään. Kuivan ja hitusen kitkerän makuiset lehdet eivät ehkä paljaaltaan ole suurinta herkkua, mutta harva salaatinlehtiäkään sellaisenaan syö. Poimulehdet tarvitsevat kyytipojaksi jotain kosteampaa vihannesta sekä kunnolla mausteita. Salaatti voi siis jopa maistuakin joltain, eikä se siis ole synonyymi aneemiselle sekoitukselle keräsalaattia, kurkkua ja tomaattia lorauksella salaatinkastiketta.

POIMULEHTISALAATTI

1 litra poimulehtiä (ilmavasti kannuun kipattuna eikä tiiviisti paineltuna)
1 dl auringonkukansiemeniä (tai vaikka rouhittua mantelia tai muuta pähkinää tai siementä)
2 valkosipulin kynttä murskattuna
3 rkl soijakastiketta
puolikas kurkku/2 pilkottua tomaattia/porkkanaraastetta/muuta vihannesta
(2 rkl kapriksia/mitä vain kaapista löytyy)

Kumoa lehdet isoon kulhoon, kaada viileää vettä päälle ja huljuta. Kerää pinnalle jääneet poimulehdet toiseen astiaan ja kaada vedet pohjalle vajonneine hiekan muruineen pois. Toista käsittely pari kertaa kunnes vesi on puhdasta. Valuta poimulehdistä vedet pois.

Paahda auringonkukansiemenet kuivalla pannulla kunnes ovat kullanruskeita (yleensäkin kaikki pähkinät ja siemenet saavat paljon paremman maun jos ne paistaa). Sekoita soijakastike ja valkosipuli siemeniin (kumpiakin voi lisätä lopuksi valmiin salaatin joukkoon maun mukaan). Pilko kurkku/tomaatit (tai muut ainekset mitä haluatkaan laittaa) ja yhdistä kaikki ainekset samaan kulhoon ja syöpöttele.

Poimulehtiä voi lisätä mihin vain salaatinlehtien sijaan ja syödä vaikka leivän päällä. Itse tuli syötyä niitä siementen kera, koska en vielä osannut päättää mitä muuta proteiinin lähdettä päivälliseksi tulee laitettua. Pakastimesta löytyi salaattiin keitettyjä porkkanan paloja ja jääkaapista pieni purkillinen kaprista. Eiköhän sieltä vielä löydy sitä sun tätä ja kauppareissun saa lykättyä vähän kauemmaksi.

Terveellisempää limsaa

Päivät lämpenevät, ja tekee mieli raikasta juotavaa. Tavallisissa limsoissa on joko hillittömät määrät sokeria tai sitten keinomakeutusaineita, ja myös lisäaineita. Ei kovin terveellistä, eikä ekologistakaan, kun nestettä raahataan ympäri maata rekka-autoilla.

Minä keksin hyvän keinon tehdä itse limsan tyyppistä, mutta vähemmän makeaa ja lisäaineetonta juomaa. Kas näin:

Vähäsokerista, lisäaineetonta mehutiivistettä (esim. puolukkamehu)
Olvin sitruunalla maustettua kivennäisvettä
hanavettä

Laita lasin pohjalle mehutiivistettä. Laimenna mehu puoliksi kylmällä hanavedellä ja puoliksi jäähdytetyllä sitruunakivennäisvedellä. Nauti heti.

Kivennäisvettä kuluu korkeintaan puolet siitä, mitä limsaa kuluisi, joten tavallaan joka toinen pullo jää ostamatta. Kaiken lisäksi kivennäisvesi on yleensä limsaa halvempaa. Joten tässä vieläpä säästyy rahaa!

Muitakin sekoituksia kannattaa kokeilla, vain mielikuvitus on rajana.

Linssikasviskeitto ja tofusalaatti


Viileiden kevätiltojen lämmikkeeksi sopii linssikasviskeitto, ja sen kaveriksi raikas tofusalaatti. Käyttämäni kasvikset edustavat taas tuttua, edullista ja kotimaista linjaa.




LINSSIKASVISKEITTO

250 g punaisia linssejä
3-4 isoa perunaa
1-2 porkkanaa
1 sipuli
pari valkosipulinkynttä
(pala kaalia)
tölkki paseerattua tomaattia
1/2 purkkia kaurakermaa
mausteeksi esim. inkivääriä ja curryä sekä pari laakerinlehteä
(meri)suolaa

Pilko kasvikset. Laita kattilaan sopivasti vettä, linssit, kasvikset ja laakerinlehdet. Keitä noin puoli tuntia. Lisää välillä vettä, jos tarpeen. Lisää paseerattu tomaatti, curry, inkivääri ja suola, kiehauta. Lopuksi lorauta kaurakerma sekaan ja anna hautua hetken.

Jos sinulla ei ole kaurakermaa, lisää keittoon lopuksi loraus jotakin hyvää, kylmäpuristettua öljyä.


TOFUSALAATTI

pala kaalia (varhaiskaali on parasta!)
1 porkkana
pätkä purjoa
paketti SoSoja-tofukuutioita italialaisessa kastikkeessa (tofukuubikud itaalia kastmes)
loraus sitruunaoliiviöljyä tai oliiviöljyä ja tilkka sitruunamehua

Pilko kasvikset. Lisää tofukuutiot kastikkeineen ja lisää vielä öljy tai öljy ja sitruunamehu. Anna maustua hetken.

Voit käyttää myös jotakin muuta tofua. Jos käytät maustamatonta tofua, on järkevää marinoida sitä ensin esim. oliiviöljyssä ja sitruunamehussa sekä yrteissä. Lisää tofu marinadeineen salaattiin.

SoSoja-sarja tulee Virosta ja on hinnaltaan edullinen, mutta maukas tuoteperhe.

PS. Pippurioliiviöljypullo on kuvassa somisteena.

Kirsti-tädin kukkakaali

Tämä kukkakaaliruoka maistuu monille sellaisillekin ihmisille, jotka eivät pidä kukkakaalista:

2 rkl öljyä
1 tl kuminaa
1/2 tl sinapinsiemeniä
1/2 tl inkivääriä
iso kukkakaali
vajaa desi rusinoita
1 tl suolaa
puoli desiä vettä
1/2 tl sokeria
1 rkl sitruunamehua
2 rkl ruohosipulisilppua

Kuumenna öljy, lisää kumina ja sinapinsiemenet. Paista (kannen alla) kunnes poksahtelu loppuu. Lisää inkivääri ja sekoittele hetki. Lisää kukkakaali pieninä lohkoina, rusinat ja suola. Paista muutama minuutti. Lisää vesi ja hauduta kunnes kukkakaali on sopivan kypsää. Ennen tarjoilua lisää sitruunamehu, sokeri ja ruohosipuli. Sopii myös esim. lisäkkeeksi riisille.

Hapankaalipiirakat

Nimestään huolimatta todella herkulliset piiraat! Resepti on mieheni Mikin laatima.

250g tuoretta kaalia raastettuna
250g hapankaalia
1 iso porkkana raastettuna (isolla terällä)
2 isoa sipulia pieneksi silputtuna
3 kynttä valkosipulia murskattuna
chiliä ja suolaa maun mukaan
2dl kaurakermaa

lehtitaikinalevyjä 12 kpl (kaksi pakettia)

tilkka kahvia ja kaurakermaa voiteluun

Paista raastettua kaalia pannulla miedolla lämmöllä n. 10 min. Lisää sipuli ja hapankaali, lisää lämpöä. Kun paistos on saanut väriä niin lisää valkosipuli ja mausteet. Sekoita hyvin pannulla ja lisää kaurakerma ja porkkanaraaste. Kiehauta niin että kerma saostuu.

Anna paistoksen jäähtyä. (Huomio! Jos laitat kaalimassan kuumana lehtitaikinalevylle, niin taikina ei jaksa nousta).

Ota lehtitaikinalevyt sulamaan. Kun levyt ovat vielä kohmeiset, mutta ne taipuvat jo, niin levyt ovat parhaimmillaan.

Laita levyn keskelle pari reilua ruokalusikallista kaalitäytettä ja rullaa levy rullalle (käytä vettä liimana).

Voitele piiraat kahvikaurakerma seoksella. Pistä kuumaan uuniin (225C)

Piiraat ovat valmiit, kun ovat kohonneet ja saaneet kauniin kullanruskean värin pintaan.

Perussetti vappupiknikille

Tässä helppo perussetti vappupiknikille. Täydennämme kohta listaa omilla erikoisuuksilla ja suosikeillamme.

- tofupuikkoja kylmänä ja tzaslik-dippi pakasterasiassa mukaan (ohjeet OE:n sivuilta tai blogistamme)
- falafel-pyöryköitä (findus/pirkka) ja tulista tomaattidippiä
- Ruohonjuuresta leikkeleitä (savuseitanleikkeet, nam!)
- perunasalaattia
- juurestikkuja (porkkana, lanttu jne)
- makea piiras/pikkupiiraita (esim. toscatorttu, suklaakuutiot, mustikkapiiras, porkkanakakku)
- suolainen piiras/pikkupiiraita (hapankaalipiiras, resepti luvassa)
- patonkia
- hummusta (ohje blogistamme)
- viime vuoden marjamehuja kellarista
- aikuisten piknikille luomu- tai reilun kaupan viiniä
- minitomaatteja, vesimelonia ja viinirypäleitä (reilun kaupan)
- astiat mukaan (kotiin kannattaa hankkia muoviset kestävät ja pestävät retkeilyvälineet)

Muistathan kerätä roskasi pois piknikin päättyessä!

Kannanotto: Ruoan hinnan nousu pysäytettävä

Kasvissyöntiryhmämme ei ole virallinen puolue-elin vaan löyhä yhteistyöverkosto. Näin ollen emme voi tehdä puolueen nimissä kannanottoja. Halusimme kuitenkin osallistua erittäin ajankohtaiseen ja tärkeään keskusteluun maailmanlaajuisesta ruoantuotannosta. Tässä tulos:

Kannanotto
17.4.2008

Mirka Muukkonen ja Tiia Aarnipuu: Ruoan hinnan nousu pysäytettävä

Ruoan hinnan nousu pysäytettävä

Ruoka on viime aikoina kallistunut voimakkaasti sekä Suomessa että
maailmalla. Syynä tähän on kasvanut kysyntä. Ruoan kysyntä kasvaa
lähinnä neljästä syystä: maapallon väestö kasvaa jatkuvasti, ihmiset
syövät yhä enemmän eläinkunnan tuotteita ja viljelypinta-alaa
käytetään biopolttoaineiden sekä ns. rahakasvien tuotantoon.

Länsimaissa jo kaksi kolmasosaa viljasta menee eläinten rehuksi.
Muualla maailmassa eläinkunnan tuotteiden, varsinkin lihan ja maidon,
kulutus kasvaa jatkuvasti elintason nousun ja kulttuurien
länsimaalaistumisen myötä. Eläinten rehuksi käytetään hyvin
ihmisravinnoksi kelpaavia kasveja, kuten erilaisia viljoja, maissia ja
soijaa. Eläimet tuottavat vähemmän eläinproteiineja kuin mitä ne
kuluttavat kasviproteiineja, joten ruokaa menee hukkaan eläinkunnan
tuotteita syömällä.

Ruoan hinnan nousu on saatava pysähtymään, jotta köyhimmät eivät
kuolisi nälkään. Varsinkin länsimaissa ihmisten tulisi vähentää
radikaalisti eläinkunnan tuotteiden syömistä ja siirtyä kohti
terveellistä, ekologista ja eettistä kasvisruokavaliota. Tällainen
ruokavalio hillitsee myös ilmastonmuutosta.

Ihmisten kulutustottumuksia voidaan säädellä paitsi tietoa jakamalla,
myös tarjontaan vaikuttamalla. Siksi kasvisruoasta olisi saatava
todellinen vaihtoehto kauppoihin, ravintoloihin ja laitoksiin. Myös
verotusta tulisi muuttaa kasvisruokaa suosivaksi.

Biopolttoaineet eivät ratkaise kasvavan energiankulutuksen ongelmaa,
vaan itse energiankulutuksen kasvuun on puututtava. Myös rahakasvien
viljelyä on rajoitettava ja suurplantaasien maata jaettava
pienviljelijöille paikalliseen ruoantuotantoon.

Kallistunut ruoan hinta ei hyödytä köyhiä kehitysmaiden viljelijöitä, koska heidän on vaikea saada tuotteitaan suurille markkinoille ja sittenkin kasvavat tulot häviävät välikäsille. Lisäksi länsimaiden maatalouspolitiikka vientitukineen ja tulleineen aiheuttaa vuosittain 11 miljardin menetykset kehitysmaille.

Myös ruoan roskikseen heittämisen varsinkin länsimaissa on loputtava.
Ruokaa haaskaavat paitsi yksittäiset ihmiset, myös kaupat ja erilaiset
laitokset.


Lisätietoja:

Mirka Muukkonen, Turku
Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen
Vasemmistoliiton Turun kunnallisjärjestön puheenjohtaja
p. 045 1144 099

Tiia Aarnipuu, Helsinki
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen
Valtuustoryhmän puheenjohtaja, Vas, Helsinki
p. 041 591 095

Kotitekoista jugurttia

Minä rakastan jogurttia, mutta olen aina rajoittanut tämän herkun syömistä, koska soijajogurttia saa vain muoviin pakattuna. Muovipakkauksia ei voi kierrättää kuten kartonkia, ja kartonkipakkauksessa saa vain eläinten omille poikasille tarkoitetusta maidosta tehtyä jogurttia. Sitä minä en halua syödä.

Ratkaisu on kotitekoinen jogurtti! Saimme mieheni sukulaisilta vanhan Severin-merkkisen "jugurttikoneen". Tämä kone on itse asiassa vain sellainen sähköllä kevyesti lämpenevä systeemi, johon kuuluu seitsemän parin desin lasipurkkia. En ole kuullut, että kukaan olisi tehnyt kyseisellä masiinalla soijajogurttia, mutta päätimme mieheni kanssa yrittää. Ostimme purkillisen Alpron maustamatonta jogurttia, laitoimme sitä jokaisen lasipurkin pohjalle ja soijamaitoa päälle. Masiina lämpenemään 8-11 tunniksi, jogurtit parvekkeelle jäähtymään, sekaan hieman luomumansikkahilloa - ja miten hyvää jogurttia saimmekaan! Edullista, lisäaineetonta, vähäsokerista herkkua. Viimeinen purkki säästetään aina seuraavan satsin juureksi. Nyt syömme jo kolmatta jugurttierää.

Kun olin lapsi, äitini teki meille viiliä. Hän laittoi tilkan kaupan viiliä tyhjän ja pestyn viilipurkin pohjalle, päälle maitoa ja viilit tekeytymään lämpimään paikkaan jääkaapin päälle. Siihen ei tarvittu edes mitään konetta.

Myös kaurajogurttia eli Yosan tyyppistä herkkua olisi kiva tehdä itse. Täytyy kokeilla joku päivä, kunhan pahin kiire helpottaa.

Onko teillä kokemuksia jogurtin, viilin yms. itse tekemisestä?

Suklaapalakeksit


En ole ryhtynyt vegaaniksi terveyssyitä, vaan eettisistä syistä. Terveellisyys on minulle kuitenkin tärkeää. Kun leivon, korvaan aina osan valkoisesta sokerista ruskealla sokerilla ja osan valkoisista vehnäjauhoista grahamjauhoilla ja usein myös kaurahiutaleilla. Jauhot ja hiutaleet ostan aina luomuna, koska hinta on siltikin edullinen. Nämä suklaapalakeksit ovat melkein terveellisiä (tumma suklaahan on myös terveellistä!) ja maistuvat taivaallisen hyvältä. Tällä ohjeella tein kaksi pellillistä eli 2 kertaa 9 keksiä.

SUKLAAPALAKEKSIT

3/4 dl tavallista sokeria
3/4 dl intiaanisokeria
2 dl vehnäjauhoja
2 dl grahamjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 rkl soijajauhoja
1-2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
1,5 dl sulatettua kasvimargariinia (osa voi olla öljyä)
1/2 dl kasvimaitoa (soija- tai kauramaitoa)
100-150 g tummaa suklaata paloina

Sekoita kuivat aineet. Sekoita rasva ja kasvimaito keskenään ja lisää taikinaan. Lisää lopuksi suklaapalat (pilko veitsellä sopiviksi). Muotoile keksejä leivinpaperin päälle pellille. Katso, että kaikissa kekseissä on sopivasti suklaanpaloja. Paista 175-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Anna keksien jäähtyä ennen tarjoilua, jotta suklaa jähmettyy.

PS. Suklaa on hyvä ostaa Reilun kaupan suklaana. Suuret suklaafirmat, kuten Fazer, ostavat kaakaon sieltä, mistä halvimmalla saavat. Iso osa kaakaopavuista poimitaan lapsiorjatyövoimaa käyttäen. Meillä länsimaalaisilla on kyllä varaa maksaa hieman enemmän suklaasta, joka on tuotettu ihmisoikeuksia kunnioittaen. Kun ostaa suklaan vielä luomuna, sen parempi.

Bataattiranskalaiset

Bataatti ei ole Suomessa kaikista ekologisin juures, voit käyttää sen sijaan myös lanttua tai tavallista perunaa. Lantusta tulee myös ihanan makea.

Tämä resepti on ihanasta keittokirjasta nimeltä Vegan with a vengeance. Kirjan tekijä on Isa Chandra Moskowitz. Hän on amerikkalainen vegaanikokki ja esiintyy myös kokkiohjelmassa The Post Punk Kitchen.

Sen lisäksi että kirjassa on mitä mainioimpia täysin eläimettömiä ruokaohjeita, kirjaa on mukavaa myös vain lueskella sohvan nurkassa, niin värikkäästi Moskowitz kirjoittaa.

Sweet Potato Fries

2 suurta kuorimatonta bataattia, pestyinä ja leikattuna vajaan sentin suikaleiksi pituussuunnassa
1 rkl ruokaöljyä
1 tl jauhettua kuminaa
1 tl jauhettua korianteria
1/4 tl mustapippuria
(voit myös käyttää luovuuttasi mausteiden kanssa, jos sinulla ei juuri näitä mausteita satu olemaan)

Lämmitä uuni 220 asteeseen. Öljyä uunipelti. Sekoita mausteet öljyyn suuressa kulhossa ja lisää sinne sitten bataatit. Sekoita niin, että bataattisuikaleet ovat öljyisiä joka puolelta. Levitä uunipellille niin ettei yksikään suikale ole toisen päällä. Paista uunissa 15 minuuttia, käännä perunat ja paista vielä 10-15 minuuttia tai kunnes bataatit ovat ruskeita.

Härkäpapupihvit ja nauriswok


Härkäpapu on mitä ekologisin proteiininlähde (noin 30 % proteiinia), sillä härkäpapua voi kasvattaa Suomessa. Lähiruokaa suosivan kasvissyöjän kannattaa siis ehdottomasti tutustua härkäpapuun!

"Ekovegaanin raamattu" onkin vuonna 2006 ilmestynyt keittokirja nimeltään "Härkäpapua sarvista -herkullista kasvisruokaa läheltä". Kaikki reseptien ainekset kasvavat Suomessa. Tässä yksi näyte kirjasta:

Härkäpapupihvit (neljälle)

2 raakaa perunaa
4 dl keitettyjä härkäpapuja
1 sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
1 dl valutettua hapankaalia
2 tl kuivattua meiramia
2 tl kuivattua salviaa
1 tl kuminan siemeniä
1 tl yrttisuolaa
mustapippuria
3/4 dl vehnäjauhoja
öljyä paistamiseen

Keitä härkäpavut ohjeen mukaan (muista liottaa ennen keittämistä). Muussaa pavut esimerkiksi perunasurvimella, mutta ei aivan soseeksi asti. Kuori ja raasta perunat. Silppua sipuli ja valkosipuli hienoksi. Sekoita kaikki ainekset. Taputtele taikinasta pihvejä ja paista ne öljyssä pannulla noin 3 minuuttia per puoli.

Reseptiä voi soveltaa luovasti. Minulla ei sattunut olemaan hapankaalia, joten korvasin sen tuoreella kaaliraasteella ja tilkalla vettä. Jos ei halua laittaa kaalia, voi raastaa sekaan vielä kolmannen perunan tai vaikka yhden pienen porkkanan. Yrttimausteina käytin reseptistä poiketen persiljaa, kirveliä ja timjamia ja kuminan jätin pois.

Kirjan ohjeen mukaan taikinasta tulee 8-10 pihviä, mutta minä sain tehtyä siitä 20 pihviä. Määrä riippuu täysin pihvien koosta. Pihvit ovat todella täyttäviä!

Pihvien kaveriksi tein nauriswokin. Nauris on Suomessa melko unohdettu kasvi, mutta ihan suotta. Nauris on hyvää ja terveellistä! Ohjeen keksin itse.

Nauriswok

3 pienehköä naurista (tai pari isoa)
1 porkkana
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
pala kaalia
loraus siirappia
loraus soijakastiketta
wokmaustetta (luomu Wok blend sweet, sisältää esim. korianteri, inkivääri)
öljyä

Suikaloi nauris ja porkkana. Pilko kaali ja sipuli. Laita wokpannuun tilkka öljyä kuumenemaan. Ripota kuumaan öljyyn maustetta ja sekoittele kasvissuikaleita öljyssä, kunnes ne ovat hieman pehmenneet. Lisää loraus siirappia ja soijakastiketta ja anna wokin vielä hautua hetken.

Lisäksi keitin hirssiä ja tein pihveille kastikkeen maustamattomasta soijajogurtista. Kastikkeeseen laitoin hieman sitruunamehua ja yrttimausteita. Helppoa!

Hummus

Pari desiä keitettyjä kikherneitä
Pari ruokalusikallista tahinia eli seesamtahnaa
Reilu loraus sitruunamehua
Pari valkosipulinkynttä
Teelusikallinen suolaa (jos käytät purkitettuja kikherneitä, joissa on jo suolaa, älä lisää enää)
Vajaa desi vettä
Mustapippuria maun mukaan

Soseuta ainekset koneella. Mitä samettisempi lopputulos sitä parempi. Jos tahna jää liian paksuksi tai tahmeaksi, lisää vähän vettä. Säilytä jääkaapissa ja tarjoa kylmänä.

Hummuksen kaltaista tahnaa on joidenkin lähteiden mukaan valmistettu jo pari tuhatta vuotta ennen nykyisen ajanlaskumme alkua Kaksoisvirranmassa Eufratin ja Tigriksen jokilaaksossa. Resepti lienee elänyt kulttuurien mukana, mutta voit silti halutessasi eläytyä ensimmäisen korkeakulttuurin syntyaikoihin maistellessasi tätä herkkua vaikkapa leivän päällä tai Riinan punajuuriwokin kanssa. Meidän perheessä hummus ei kylläkään maistu lapsille, mutta aikuisille sitäkin paremmin.

Muukkoskan laiskan päivän piirakka

Ohjeet on helpot ja herkulliset. Mene päiväunille ja laita mies keittiöön. Herättyäsi ja vieraiden saapuessa herkulliselta tuoksuva ja näyttävä piirakka on valmis. Ja kun oikein kovistelee ukkoa, saa reseptinkin kirjoitettua ylös.

Pohja:
100 g margariinia
0,5 dl sokeria
1 banaani
1 dl vehnäjauhoja
1 dl mannasuurimoita
1 tl leivinjauhetta
0,5 dl soijamaitoa

Päälle:
350 g marjoja kuten mustikkaa ja mansikoita
2 rkl sokeria
1 rkl maissijauhoja (perunajauhoja)

Vaahdota sokeri, margariini ja banaani vaahdoksi. Sekoita keskenään jauhot. Lisää jauhoseos ja soijamaito vuorotellen vaahdon sekaan.

Levitä taikina voideltuun ja mannasuurimoilla jauhotettuun vuokaan. Lisää päälle marjaseos, johon on sekoitettu sokeri ja maissijauhot sitomaan nestettä. Paistetaan 175°C:ssa 25-35 minuuttia.

Suojele eläimiä ihmiseltä

Käy testaamassa eläinsuojeluasenteesi SEY:n eli Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton kotisivuilla. Aika villi kuvitus järjestön sivuilla :)

Porkkanakakku

Tänään meille tuli pääsiäisvieraita, joten leivoin pikaiseen porkkanakakkua aineksista, jotka löysin kaapista. Erityistä reseptiä minulla ei ole, mutta jotain tämän suuntaista heittelin kulhoon :) Kakku on munaton ja maidoton.

Porkkanakakku

100g margariinia
1,5 dl sokeria (fariini)
1,5 dl soijamaitoa
3,5-4 dl hiivaleipäjauhoa
0,5 dl korppujauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl piparkakkumaustetta (kanelia, neilikkaa, inkivääriä..)
ripaus suolaa
3 dl porkkanaraastetta
(0,5 dl mantelijauhetta)

Vaahdota sokeri ja margariini. (Sininen keiju on maidoton). Lisää joukkoon soijamaito.
Sekoita jauhoihin leivinjauhe ja mausteet ja lisää äskeiseen seokseen.
Lisää joukkoon korppujauhot ja mantelijauhe. Älä vatkaa enää lujaa tässä vaiheessa. Jos kaapissa olisi ollut, olisin laittanut manteli- tai pähkinärouhetta. Lisää lopuksi porkkanaraaste, ehkä aavistus suolaa.

Valmis taikina on löysähköä, mutta ei vetelää. Sellaista, että se on helppo levittää voideltuun ja korppujauhotettuun piirakkavuokaan lusikalla.

Paista 175°C 45 min

Kuorrutus:

Tomusokeria 2-3 dl
sulaa margariinia
sitruunamehua

Lisää sula margariini tomusokerin joukkoon. Mausta sitruunamehulla. Levitä kuorrute jäähdytetylle piirakalle. Koristele mantelirouheella tai värikkäillä pääsiäiskarkeilla.

Maun suhteen olisi parasta, jos kakku saisi vetäytyä yön tai toisenkin yli. Meillä se ei saanut vetäytyä kuin tunnin ennen kuin maistelimme sen viimeistä murenaa myöten. Ilmeisesti huomisille vieraille pitää leipoa vaikka mustikkapiirakkaa. Lopun soijamaidon voit käyttää mämmin kyytipoikana.

Hyvää munatonta pääsiäistä!

Monen mielestä kananmunat kuuluvat erottamattomasti pääsiäiseen. Kananmuna on uudestisyntymisen ja hedelmällisyyden symboli, ja kai siksi munat on otettu mukaan pääsiäisen juhlintaan.

Kananmunien tuotantoon liittyy runsaasti eettisiä ongelmia. Ihan ensimmäinen ongelma on se, että että koska kananmuna on kanan kuukautiset, ei kanan kuuluisi munia joka päivä. Kanat on kuitenkin jalostettu munimaan lähes päivittäin. Tämä rasittaa kanan elimistöä todella paljon. Kun sitten munimistiheys alkaa laskea vuoden-parin munimisen jälkeen, joutuu kana teuraaksi. Munintakanat ovat yleensä niin huonossa kunnossa, että teuraaksi joutuminen ei tarkoita kanapaistiksi päätymistä, vaan roskikseen tai vaikkapa turkiseläinten rehuksi päätymistä.

Toinen perustavanlaatuinen ongelma on se, että puolet syntyvistä tipuista on kukkotipuja. Koska kukkoja tarvitaan vain hyvin vähän, tapetaan kukkopoikaset heti, kun sukupuoli pystytään erottamaan. Eläimellä ei siis ole itseisarvoa, vain puhdas välinearvo.

Jos pystyy sivuuttamaan nämä eettiset ongelmat ja perustelemaan itselleen kananmunien käytön oikeutuksen, pitää vielä pohtia, miten kananmunat on tuotettu. Kamalimmat oltavat on häkkikanoilla, toiseksi kamalimmat olot isoissa lattiakanaloissa elävillä kanoilla. Luomukanoilla on edes jotenkin kelvolliset olot, sillä ne pääsevät esimerkiksi ulkoilemaan. Luomukanaloissakin on usein se ongelma, että laumakoot ovat liian suuret, mikä stressaa kanoja. Pieni luomukanala on siis paras valinta.

Animalia on käynnistänyt "irti mun munista" -kampanjan. Kampanjan sivuilta löytyy ohjeet kananmunan korvaamiseen, munattomia reseptejä ja infoa kanamunien tuotantotavoista. Käykäähän tutustumassa: http://www.irtimunmunista.fi

Tässä vielä Animalian munattoman munakkaan ohje:

1,5 dl gramjauhoja (kikhernejauho)
1,5 dl vettä
1 pieni sipuli silputtuna
200 g herkkusieniä pilkottuna
0,5 tl paprikajauhetta
0,5 tl grillausmaustetta
suolaa
pippuria
öljyä paistamiseen

Sekoita gramjauhot viileään veteen. Lisää muut aineet. Paista munakasta pannulla (runsaassa) öljyssä noin 3-5 minuuttia per puoli, tai kunnes munakas hyytyy. Tarjoile salaatin kera.

PS. Gram-jauhoja löytyy edulliseen hintaan etnisistä kaupoista.

Vegaaninen ruokakauppa Helsingissä

Tiesittekö, että Helsinkiin on avattu täysin vegaaninen ruokakauppa? Asoka-niminen kauppa on kuin mikä tahansa pieni ruokakauppa, mutta paikka on siitä poikkeuksellinen, että myynnissä on vain täysin kasviperäisiä eli vegaanisia tuotteita.

Valikoimaan kuuluu ihan peruselintarvikkeita, kuten jauhoja, pastaa ja papuja. Näiden lisäksi tarjolla on aivan uskomaton määrä erilaisia eläinkunnan tuotteet korvaavia tuotteita. Maistuisiko vaikkapa vegaaninen rahka (makuina tyrni, suklaa ja sitruuna-vanilja), erilaiset makkarat, nakit ja leikkeleet, juustot (myös raejuusto), kalapuikot, grillipihvit, leivänpäällystahnat jne? Kaikki 100% kasviperäisiä!

Suklaatakin löytyy jokaiseen makuun. On tummaa, vaaleaa, valkoista ja täytesuklaata. Kaikki täysin maidottomia, suurin osa reilua kauppaa ja luomua. Karkkihyllyn äärellä ei tarvitse miettiä, onko nameissa liivatetta tai kirppuväriä (E120), sillä kaupan omistaja on pitkän linjan vegaani ja kaikki myyntiin otettavat tuotteet ovat siten varmasti vegaanisia.

Kannattaa ehdottomasti poiketa ostoksille! Täältä kaupasta ostamalla et tue eläinten hyväksikäyttöä millään tavalla, ja saat aivan uusia makuelämyksiä.

Aukioloajat ovat mukavat: Asoka on auki maanantaista lauantaihin klo 11-20. Se löytyy osoitteesta Torkkelinkatu 3. Sörnäisiin siis!

www.asoka.fi

Onnellinen lehmä - ravintola-arviot netissä

Vietän hoitovapaata Yhdysvalloissa ja täällä matkustellessani olen käyttänyt usein Happy Cow -nettisivua etsiessäni kasvisravintoloita tai kasvisruokaa tarjoavia ravintoloita. Matkustaessani uuteen kaupunkiin pakkausrutiineihini kuuluu tulostaa Onnellisesta lehmästä ko. kaupungin ravintoloiden tiedot.

Happy Cown ravintola-arviot ovat usein ohjanneet minut mielettömien ruokaelämysten äärelle. Huomasin, että sivusto kattaa koko maailman eli tässä linkki kaikille matkaileville kasvissyöjille ja myös kotona pysytteleville, koska sivuilta löytyy suomalaisiakin ravintoloita.

http://www.happycow.net/

Talvinen kaalipata

Kaali on ravitseva, vitamiinipitoinen ja vieläpä erittäin huokeahintainen raaka-aine. Meidän perheessä syödään paljon monia kaaleja, tässä helppo perusohje kaalipadalle.

Pieni kerä valkokaalia
2 sipulia
0.5 - 1 dl soijarouhetta
siirappia
grillausmaustetta
suolaa
tomaattipyrettä
soijakastiketta
öljyä
vettä

Pilko sipuli ja kaalipieniksi. Kuullota ensin sipuli ja sen jälkeen kaalisuikaleet. Laita kuullotetut viipaleet pataan porisemaan. Vettä saa olla sen verran, että kaalit peittyvät. Mausta suolalla, siirapilla ja mustapippurijauheella. Mausteeksi sopii myös jauheliha- tai grillausmausteet. Näissä on yleensä käytetty aineina suolan lisäksi paprikaa, valkosipulia, mustapippuria..

Esikäsittele soijarouhe. Lisää soijarouheen joukkoon mausteet, soijakastike ja tomaattipyre. Kaada päälle kiehuvaa vettä ja anna turvota muutamia minuutteja. Lisää soijarouhe kaalipadan joukkoon , kun kaalit ovat ensin kiehuneet n. 45 minuuttia miedolla lämmöllä. Kaalipata on valmista reilussa tunnissa.

Vinkkejä kaalipataan

1) Voit sujauttaa kaalipadan joukkoon alkuvaiheessa n. kourallisen puuroriisiryynejä. Näin kaalipadasta tulee ruokaisampi. Muista tarkistaa vesi ja hämmentää välillä, sillä puuroriisiversio tarvitsee enemmän vettä.

2) Lisämakua kaalipataan saat valkosipulilla, chilillä tai tomaattimurskeella. Hieman tulinen, keittomainen kaalipata maistuu kylminä pakkasiltoina ruisleivän kanssa.

3) Väriä ja monipuolisuutta kaalipataan saat lisäämällä puolessa välissä pari suikaloitua porkkanaa.

4) Makua saat pyöristettyä mukavasti lorauksella kaurakermaa pataan loppuvaiheessa.

Kaalipadan voit tarjoilla riisin tai perunan kanssa. Ja kaalipadan kanssahan kuuluu ehdottomasti tarjoilla syksyisiä metsänantimia eli puolukkasurvosta.

PS. Kotimaista ja luomua -totta kai!

Sienihirsotto ja punajuuriwok

Kasviperäisen lähi- ja luomuruoan suosiminen on hyvä juttu ympäristön kannalta. Tämä ateria tuottaa vain vähän kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi se maistuu herkulliselta!

SIENIHIRSOTTO

3 dl hirssiä
2-3 dl pakastettuja metsäsieniä tai 5 dl tuoreita sienipaloja
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
öljyä
ripaus pippuria
persiljaa
suolaa

Laita hirssit kiehumaan ohjeen mukaan. Sillä välin pilko sipulit ja kuullota niitä sekä sienipaloja öljyssä wok- tai paistinpannulla. Kun hirssi on valmista, sekoita siihen sipuli-sieniseos ja mausta pippurilla ja persiljalla. Halutessasi lorauta lopuksi joukkoon tilkka kylmäpuristettua öljyä ja sekoita.


PUNAJUURIWOK

2-4 punajuurta (koon mukaan)
2-3 porkkanaa
1-2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
suolaa tai soijakastiketta
persiljaa
kuorittuja auringonkukansiemeniä
(koristeeksi tuoretta basilikaa)
öljyä

Pilko sipulit ja juurekset. Lorauta äsken käyttämääsi wok- tai paistinpannuun lisää öljyä. Wokkaa kasviksia öljyssä, kunnes ne pehmenevät. Lisää wokkiin lopuksi pari kourallista auringonkukansiemeniä. Mausta suolalla tai soijakastikkeella ja persiljalla.

Tarjoile risotto ja punajuuriwok yhdessä.

Kasvisruoasta todellinen vaihtoehto

Vaihteeksi taas ns. ruokapoliittinen pohdinta. Tämäkin on julkaistu Helsingin Sanomissa kuluneen talven aikana.


KASVISRUOASTA TODELLINEN VAIHTOEHTO

Kasvissyöjien määrä on kasvanut viime vuosina. Myös sellaisten ihmisten, jotka söisivät mielellään kasvisruokaa ainakin silloin tällöin, määrä on lisääntynyt. Kuitenkin ravintoloiden kasvisruokatarjonta on edelleen huonoa. Jos kasvisruokaa on listalla, se on yleensä joko mautonta, ravintoarvoiltaan heikkoa tai molempia yhdessä.

Monessa paikassa kasvisvaihtoehto tehdään niin sanotusti vasemmalla kädellä kokkien päähuomion kohdistuessa eläinperäisten aterioiden valmistamiseen. Tähän ongelmaan törmää paitsi kouluissa ja opiskelijaravintoloissa, valitettavan usein myös tavallisissa ravintoloissa.

On järkyttävää, että monissa kouluissa tarjotaan eläinkunnan tuotteista kieltäytyville lapsille ja nuorille lähinnä keitettyjä tai höyrytettyjä vihanneksia, salaattia ja näkkileipää. Juuri tästä surkeasta tarjonnasta nousee se käsitys, ettei puhdas kasvisruoka olisi kasvavalle lapselle tai nuorelle riittävää. Ketään ei pidä rangaista siitä, että hän (tai lapsen ollessa kyseessä, hänen vanhempansa) on valinnut ekologisen ja eettisen ruokavalion. Kyse on vain asenteesta: oikeaoppisen kasvisruoan tekeminen ei todellakaan ole kallista tai vaikeaa.

Millainen sitten on hyvä kasvisateria? Ensimmäisenä tulee muistaa, että kasvissyöjät syövät suunnilleen saman verran kasviksia kuin sekasyöjät. Vain proteiininlähde on erilainen. Lihaa, kalaa tai kananmunaa ei siis tule korvata kasviksilla, vaan esimerkiksi pavuilla, linsseillä, tofulla, soijarouheella, pähkinöillä ja siemenillä. Toinen huomioitava seikka on se, että kasvissyöjät eivät automaattisesti ole laihduttajia. Terveellisiä kasviöljyjä saa, ja pitääkin, käyttää reilusti riittävän energiapitoisuuden saavuttamiseksi. Kolmas huomioitava seikka on annoskoko. Kasvisruokaa pitää saada kunnon annos, sillä siinä on usein vähemmän kaloreita määräänsä kohden kuin vaikkapa liharuoissa. Ja vielä neljäs seikka: mausteiden käyttäminen on luvallista, myös suolan.

Kasvissyönnin edistämisen, tai ainakin eläinperäisen ruoan kulutuksen vähentämisen, luulisi olevan poliitikkojenkin asialistalla nyt, kun monet tutkimukset ovat osoittaneet kasvissyönnin olevan yksi keino taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Kun vielä suomalaiset ovat entistä lihavampia ja elintasosairauksien määrä edelleen kohoaa, olisi tärkeää, että sekasyöjätkin siirtyisivät kasvisvoittoiseen ruokavalioon. Tämä voi tapahtua vain, jos kasvisruoan valitseminen on todellinen vaihtoehto. Oli kasvisruoan valinta sitten jokapäiväinen tai silloin tällöin tapahtuva valinta, sen ei pidä tuntua rangaistukselta, vaan voitolta. Tai vähintäänkin tasapeliltä!


Riina Simonen


Helppo ja nopea soijarouhekastike

Tämä on helppo ja nopea soijarouhekastike, joka sopii aloittelijallekin.
Aloittelijoille vinkiksi: opettele valmistamaan muutama perusruoka suosikkiruuistasi. Kun opit näiden käytön, on helpompi siirtyä laajempaan skaalaan.


Soijarouhekastike:
3 dl valmista soijarouhetta (ohje alla)
1 pss Apetit Pomodoro -vihastesekoitusta pakastealtaasta
1 prk valmista tomaattikastiketta

Paista soijarouheseosta paistinpannulla. Lisää joukkoon Pomodoro-sekoitus, joka sisältää tomaattia ja porkkanaa. Lisää lopuksi tomaattikastike. Mausta makusi mukaan. Kastikkeeseen sopivat mm. sipuli, valkosipuli, basilika, oregano, paprika, mustapippuri, chili. Kaupoista löytyy myös ihania mausteseoksia ja grillausmausteita, jos et halua hankkia kaikkia mausteita erikseen.

Kastike sopii tarjoiltavaksi keitettyjen perunoiden tai spagetin kanssa. Kastike on maidoton ja munaton eli sopii allergisille ja vegaaneille. Kastikkeesta tulee maukas ja sitä sopii tarjilla myös kylään tuleville sukulaisille. Jos kastiketta jää yli, niin lopusta voi valmistaa vaikka pitsan tai lämpimät leivät iltapalaksi.

****
Kokeneempi kokki valmistaa kastikkeensa luonnonmukaisista raaka-aineista. Tällöin tarvitset kastikkeeseen luomusipulia ja valkosipulia, kuivattua soijarouhetta, luomuporkkanaa ja tuoretta kotimaista tomaattia. Paistamiseen kannattaa käyttää kylmäpuristettua oliivi- tai rypsiöljyä. Kastikkeen joukkoon sopii myös paprika ja oliivit.

Vinkki soijarouheen turvottamiseen:
Kiehauta vesi vedenkeittimsessä. Laita kulhoon soijarouhetta ja mausteita. Sekaan voi lorauttaa tomaattipyrettä (ketsuppia) ja soijakastikettakin. Kaada maustetun soijarouheen päälle vettä ja anna turvota muutamia minuutteja, kunnes neste on imeytynyt soijarouheeseen. 

Tofupuikot

Tarvittavat ainekset:
Kovaa tofua (500g paketti)
Sitruunapippuria
Kasvisliemijauhetta/ suolaa
Kuivattua tilliä

Leivitykseen:
Korppujauhoja
Sitruunapippuria
Kuivattua tilliä
Suolaa tai kasvisliemijauhetta
(Mahdollisesti oluthiivahiutaleita)

Tee tofusta joko kuutioita tai puikkoja.
Kiehauta vesi ja mausta se sitruunapippurilla, kasvisliemijauheella ja tillillä.
Jos käytössäsi on merilevää, niin se antaa pikantin lisämaun.
Laita palat maustettuun kuumaan veteen (ei tarvitse keittää).
Anna tofun maustua noin 10-15 minuuttia.

Valmista tofun maustuessa korppujauhoseos leivitystä varten.
Leivityksen voit tehdä kahdella tavalla:

1) Joko pyörität tofupalat lämpiminä jauhoseoksessa (vähemmän rasvaa)

2) Käytät palat esim. kaurakermassa (ehkä täyteläisempi maku?)

Laita leivitetyt tofut uunipellille ja anna paistua kullanruskeiksi
200-225 astetta. Kiertoilmauunissa tulee nopeammin. Puikot voi paistaa myös pannulla.

KYLMÄKASTIKE:

Dipin voit valmistaa esimerkiksi kermaviilistä tai Alpron natural soijajugurtista. Jos käytät kastikkeen pohjana soijajogurttia, sopii ruoka muna- ja maitoallergisille.

Tarvittavat ainekset:

Purkki soijajugurttia tai kermaviiliä
Isohko pala kurkkua raastettuna
Valkosipulia
Vähän valkopippuria ja suolaa
Puoli teelusikallista sokeria
(Halutessa oluthiivahiutaleita)

Ainekset sekoitetaan keskenään ja annetaan hetki maustua jääkaapissa.

Tarjoile tofupuikot perunamuusin, kylmäkastikkeen ja sitruunaviipaleiden kera.

Nettilinkkejä

Nettiavaruudessa on hieno Kasviskasari-sivusto, jossa annetaan vegaanisia ruokavinkkejä. En katso sivuston olevan tämän blogin kilpailija, vaan ne täydentävät toisiaan. Sivustolla esiteltävä kuukauden mauste on muuten tässä kuussa chilipaprika :)
Käykää kurkkaamassa: http://www.kasviskasari.net

Kasvissyönnistä kiinnostuneen kannattaa vierailla myös Vegaaniliiton sivuilla osoitteessa http://www.vegaaniliitto.fi

Tiesitkö muuten, että Vegaaniliiton jäseneksi voi liittyä vaikkei olisikaan vegaani? Riittää, että kannattaa veganismia. Jäsenetuna saa hienon, nelivärisen lehden neljä kertaa vuodessa kotiin kannettuna. Lehti antaa jokaiselle kasvissyöjälle arvokasta faktatietoa viihdyttävää lukemista unohtamatta. Suosittelen!

Leivotaan teeleipiä!

Uunin lämmittäminen vie paljon sähköä. Olenkin ottanut sellaisen tavan, että jos teen uuniruokaa, leivon samalla teeleipiä. Jauhot ovat edullisia, joten omatekoinen leipä tulee halvaksi varsinkin, jos uunia ei lämmitetä vain leipomisen takia. Omatekoinen leipä on sitä paitsi todella herkullista!

Tiesitkö, että nyt niin muodikkaat esipaistetut patongit tuodaan Suomeen yleensä Ranskasta saakka, ja vieläpä pakasteena! On siis paljon ekologisempaa leipoa leipää itse kotimaisista luomujauhoista kuin ostaa esipaistettuja leipiä ja paistaa ne kotiuunissa. Samalla säästyy rahaa. Teeleipien leipominen on kaiken lisäksi hyvin nopeaa.

Teeleivät ovat parhaimmillaan heti leipomisen jälkeen, joten ne sopivat päivällisen lisukkeeksi. Mutta maistuvat ne hyvältä vielä iltapalallakin, mikäli leipiä jää yli.


Porkkanateeleivät

1 isohko porkkana
2,5 dl kaura- tai soijamaitoa
4 dl hiivaleipäjauhoja, sämpyläjauhoja tms.
1 tl leivinjauhetta
(1 rkl pellavansiemeniä)
loraus öljyä tai sulatettua kasvimargariinia (noin 30 g)
1/2 tl suolaa
loraus siirappia
(aniksensiemeniä)

Pese porkkana ja raasta se hienoksi. Sekoita ensin kuivat aineet keskenään ja lisää sitten porkkanaraaste, maito, öljy tai margariini ja siirappi. Sekoita vain kevyesti esimerkiksi puuhaarukalla, älä vaivaa taikinaa. Muotoile taikinasta 4 pyöreää ja litteähköä teeleipää leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista teeleipiä 225-asteisessa uunissa noin 10-15 minuuttia.


Kauraleipäset

3 dl hiivaleipäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
2,5 dl kaura- tai soijamaitoa
loraus öljyä tai sulatettua margariinia (noin 30 g)
(soijajuustoraastetta)

Valmista kuten edellä.


Mikäli haluat paistaa kaksi pellillistä teeleipiä (8 kpl), tee taikina kaksinkertaisena.