Tempeh

Tempeh on perinteinen indonesialainen soijaruoka, joka on yksi olennainen osa maailman neljänneksi suurimman kansakunnan proteiinin saantia. Tämä siellä päin arkipäiväinen, lähes kaikissa katukojuissa, ravintoloissa ja toreilla myytävä tuote ei kuitenkaan ole Suomessa kovin tunnettu. Sitä myydään vain joissain Helsingin aasialaisruokakaupoissa edulliseen parin euron hintaa 400 gramman kylmäsäilytyspakkauksissa ja hintavana luomuversiona lasipurkissa joissain luomukaupoissa. Voi vain odottaa sitä päivää, jolloin joku löytää tämänkin merkkinaraon vehnäproteiini- eli seitantuotteiden lisäksi, ja alkaa valmistaa erilaisia valmiiksi marinoituja tempehtuotteita. Sen sijaan tällä hetkellä lehdistä voi lukea rehusoijatehtaiden rakentamisesta. Ei tarvitsisi tuoda Suomeen soijaa, jalostaa se eläinten rehuksi, syöttää tehoyksiköiden eläimet, tappaa ne, jalostaa tuotteiksi ja syöttää eläimet ihmisille. Sen sijaan voisi tuoda Suomeen soijaa, jalostaa se ihmisten ruoaksi ja syöttää suoraan ihmisille. Tämä säästäisi energiaa, luonnonvaroja ja miljoonia eläimiä kärsimykseltä.

Tempeh on parhaimmillaan kunnolla marinoituna ja paistettuna. Pelkkä soijakastikkeen lisääminen riittää, mutta tässä yksi marinadi vaihtelun vuoksi:

400 g grammaa tempehiä kuutioituna
noin. 5 rkl soijakastiketta
2 tl sambal oelek -chilitahnaa tai vastaava määrä chiliä, suolaa ja murskattua valkosipulia
n. 2 rkl vaaleaa balsamicoa tai muuta etikkaa
1-5 rkl ruokaöljyä

Riittää, että tempehiä pyöritellään kastikkeessa, pitempi marinointiaika ei ole ollenkaan välttämätöntä. Itse pidän tempehin mausta jo tässä vaiheessa ennen paistamista ja maun mukaan lisään marinadiin aineita lisää.

Paista öljyssä pannulla. Voi itse valita, paljonko öljyä käyttää, mutta pintaan olisi hyvä saada väriä.

Tällä kertaa lisäsin paistetun tempen joukkoon paistettua riisiä, sipulia, valkosipulia suppilovahveroita, porkkanasuikaleita ja stir fry -kastiketta.



P.S. Soijakastiketta on monia erilaisia, toiset ovat erittäin vahvoja ja tummia ja toiset vaaleampia ja miedompia. Omat suosikkinsa löytää kokeilemalla ja eri käyttötarkoituksiin voi käyttää erilaista soijakastiketta.

Suppilovahverotäytteiset paprikat

PAPRIKOIHIN TARVITSET:

4 suurta punaista paprikaa
2 l suppilovahveroita
2 sipulia
4 dl kaurakermaa
puolikas soijajuustokiekko
2 rkl margariinia
2 rkl vehnäjauhoja
tuoretta timjamia
tuoretta lipstikkaa
suolaa
pippuria

Halkaiset paprikat, poista siemenet ja levitä puolikkaat uunipellille. Pilko sienet ja kuullota niitä rasvassa kunnes niistä irtoava neste on haihtunut. Lisää joukkoon pilkottu sipuli. Paista hetki. Lisää maun mukaan suolaa ja pippuria ja vehnäjauhot. Kaada pannulle 3,5 dl kaurakermasta ja hauduta sienimuhennosta hetki. Lisää lopuksi muutama oksa tuoretta timjamia ja lipstikkaa silputtuna. Täytä paprikat muhennoksella. Raasta soijajuusto ja lisää sen joukkoon loput 0,5 dl kaurakermasta. Levitä juustoseos paprikoiden päälle. Paista kiertoilmassa 200 asteessa n. 20-30 minuuttia, tai kunnes paprikat ovat kypsentyneet ja juusto ruskistunut. Tarjoa raikkaan salaatin kanssa.

Sienilasagne

lasagnelevyjä

TÄYTE 1:

n. 300 g tofua
2 rkl soijakastiketta
2 rkl ruokaöljyä
3 keskikokoista sipulia
2 tl timjamia
2 tl basilikaa
1 tl valkopippuria
1 tl chilijauhetta
2 rkl ruokaöljyä
3 rkl tomaattipyrettä
500 g tomaattimurskaa
1 rkl sokeria
1 kasvisliemikuutio

TÄYTE 2:

n. 3-3,5 litraa tuoreita suppilovahveroita pienemmäksi silputtuna
1,5 tl suolaa

Murskaa tofu astiassa murusiksi (ei haittaa jos jää isompia paloja joukkoon) ja sekoita 2 rkl soijakastiketta joukkoon. Pilko sipuli.

Kuumenna 2 rkl öljyä pannulla ja lisää tofu. Kun tofu on saanut hieman väriä, ota tofu pois pannulta (laita takaisin astiaan jossa murustit sen).

Kuumena 2 rkl öljyä pannulla ja lisää sipuli. Paista hetken ja lisää timjami, basilika, valkopippuri ja chili. Lisää hetken päästä tomaattipyre, tomaattimurska, sokeri ja kasvisliemikuutio. Lisää hetken päästä paistettu tofu ja anna kastikkeen hautua 10 min (tai pidempäänkin, jos aikaa riittää).

Samaan aikaan voi paistaa toisella pannulla suppilovahveroita ilman öljyä. Jos käytät valmiiksi paistettuja, esim, pakastettuja suppilovahveroita, niin noin 1 litra riittää. Jos käytät muita sieniä, niin vähempikin määrä riittää. Paita sieniä kunnes ne ovat pienentyneet ja irrottaneet nestettä. Tarkoitus ei ole paistaa niitä enempää. Ota esim. siivilän avulla irronnut neste talteen valkokastiketta varten.

VALKOKASTIKE:

vajaa 1 dl ruokaöljyä
n. 5 rkl vehnäjauhoja
n. 1 litra soijamaitoa
sienten paistamisesta jäänyt neste
1 kasvisliemikuutio
2 tl muskottijauhetta
2 tl valkopippuria
2 tl kuivattua basilikaa
(2 dl oluthiivaa)

Kuumenna öljyä katttilan pohjalla. Öljyn sijaan voi halutessaan käyttää 3 rkl margariinia (esim. laktoositon Keiju tai Flora). Lisää joukkoon vehnäjauhot kun öljy on ihan kuumaa ja sekoita klimppiseksi. Ota vispilä ja sekoita joukkoon soija- tai kauramaitoa pari desiä kerraaan, lisää aina kun seos alkaa saostua. Koska suppilovahveroiden paistamisesta irtosi paljon nestettä, kikkailin niin, että laitoin kattilan päälle siivilän ja kaadoin pannulta sienien nesteet valkokastikkeen sekaan. Lisää joukkoon mausteet. Ota kastike pois liedeltä kun se ei vaikuta enää saostuvan.

Jos käy niin, että nestettä tulee liikaa ja kastike jää löysäksi, tuote nimeltä oluthiiva (nimestään huolimatta sitä ei käytetä oluen valmistukseen vaan se on enemmänkin B-vitamiinivalmiste) voi pelastaa tilanteen, koska se saostuttaa kastiketta. Muutenkin itse lisään sitä aina lopuksi valkokastikkeeseen antamaan juustoista makua, mutta kaikki eivät siitä välitä. Vähemmän pihit voivat ostaa soijajuustoa ja raastaa sitä valkokastikkeen sekaan.

Ota esille vuoka, johon lado pohjalle ohut kerros valkokastiketta ja lasagnelevyjä. Päälle ohuesti kerroksittain täytettä 1 ja 2 ja taas valkokastiketta ja sitten taas lasagnelevyjä jne. Päällimmäiseksi tulee lasagnelevyjä ja kunnon kerros valkokastiketta.

Maun mukaan voi täytettä laittaa enemmänkin väliin, mutta itse tykkään laittaa tosi ohuesti, jotta pastaa tulee lasagneen paljon. Laita lasagne uuniin (ks. lasagnelevypakkauksesta asteet ja kellonajat). Ketsupin ystävät syökööt ketsupin kanssa, eikä minkä tahansa ketsupin, Felixin on parasta.