tofut paistettuina |
tofut marinadissa |
tofut paistettuina |
tofut marinadissa |
Kuppikakut ovat kivaa viemistä esimerkiksi tupaantuliaisiin, tällä kertaa tällaiset lähtivät nyyttäriperiaatteella toimiviin maisterijuhliin.
En tiedä kuka on keksinyt sen, että lettujen tai pullan leipomiseen tarvittaisiin kananmunia. Ne eivät ole muussakaan leipomisessa välttämättömiä, kunhan valitsee oikean reseptin, jonka ei edes tarvitse sisältää mitään erikoisia ainesosia. Kuinkahan monella on joskus jäänyt leipominen väliin, kun kaapissa ei ole ollut munia? Etenkin pullien ja lettujen suhteen riittää, että käytät mitä ohjetta ikinä oletkaan käyttänyt, mutta jätät ain munat pois.
Lettutaikina (2 isoa lettua):
2 dl soijamaitoa
1,5 dl vehnäjauhoja
0,3 dl sokeria
¼ tl suolaa
ruokaöljyä paistamiseen
Vispilöi ainekset sekaisin. Kuumenna öljy kuumaksi paistinpannulla ja kaada puolet taikinasta keskelle pannua. Tarkista isolla lastalla onko lettu jo paistunut toiselta puolelta ja jää käännä lettu tarvittaessa kahta isoa lastaa käyttäen (jos taikinasi on ollut erityisen löysää) tai käännä lettu vaikkapa heittäen. Paista vielä toista puolta, kunnes se saa väriä.
Tällä reseptillä tulee aika vankkoja lettuja, pitsisempiä saat laittamalla hieman vähemmän vehnäjauhoja. Itse en ikinä mittaile aineksia lettuja tehdessäni. Jos ensimmäinen lettu menee pipariksi, yleensä se johtuu siitä ettei pannu ole vielä liian kuuma tai taikina on liian löysää. Siihen on sitten helppo vispata sekaan hieman lisää jauhoja.
Munattomia leivontaohjeita löytyy netistä runsaasti googlaamalla, tässä reseptejä Animalian sivuilta:
Suolaiset leivonnaiset
Jälkiruoat
Alla seitsemänvuotiaan tyylinäyte luiroista letuista.
Taikina:
Kuivat aineet:
2,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
0,5 tl suolaa
Muut aineet:
reilu 0,5 dl ruokaöljyä
2,5 dl kookosmaitoa
reilu 1,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
Lisäksi: 2,5 dl kookoshiutaleita (100 gramman pussi)
Sekoita ensin kuivat aineet ja toisessa astiassa muut aineet (nesteet + sokerit). Sekoita kuivat aineet muihin varovasti (älä vatkaa, vaan kääntele aineet juuri ja juuri sekaisin, näin saat kuohkeampia kuppikakkuja). Lisää joukkoon varovasti kookoshiutaleet. Lusikoi taikina muffinssipaperivuokiin. Laita paperivuoat mieluiten muffinssien paistamiseen tarkoitettuun vuokaan, muutoin vuoat ja kuppikakut hieman levahtavat eikä muodosta tule niin kaunis. Jos sinulla ei ole muffinssienpaistovuokaa, laita paperivuokia 3-4 päällekkäin per kuppikakku (alimmat pystyy halutessaan käyttämään uudelleen...). Paista noin 20-22 minuuttia 180-asteessa. Taikinasta saa noin 13 kuppikakkua kun käyttää esim. Bruno-merkkisiä perusmuffinssivuokia (amerikanmuffinssivuoat ovat paljon isompia).
Sitruunakreemi:
50 g maidontonta margariinia (esim. laktoositon Sunnuntai-margariini tai käytä esim. 25 g margariinia ja 25 g kookosvoita)
5-6 dl tomusokeria
0,5 dl soija- tai kauramaitoa
½ tl sitruuna-aromia
¼ tl keltaista elintarvikeväriä
0,5 tl vaniljasokeria
Sekoita ainekset keskenään sauvasekoittimella vaivaten tai muun sähköisen vempaimen vispiläosia käyttäen. Yritä saada seoksesta mahdollisimman kuohkeaa. Hanki kreemin pursottamista varten kaupasta välineet (muovinen pursotinpussi + erimallisia pursotinpäitä).
Kun kuppikakut ovat jäähtyneet kunnolla (niiden pitää olla huoneenlämpöisiä tai kylmempiä, muuten kreemi sulaa niiden päälle), pursota kreemiä niiden päälle.
Koristele yhden luomusitruunan raastetulla kuorella sekä muulla mukavalla.
Kuppikakut voi valmistaa etukäteen, mutta jos joudut esim. viemään ne muualle tarjottavaksi, voi olla kannattavaa pursottaa kreemi päälle vasta paikan päällä, jotta ne eivät sotkeennu matkalla. Tätä kreemiä voi vaihdella käyttämällä eri aromeja ja eri värejä.
Resepti on mukaeltu kaverilta lainatusta ja jostain leivontakirjasta alun perin otetusta reseptistä.
Olin mukana eräissä häissä, joissa kaikki ruoka oli kasvista ja vieraat varmasti tyytyväisiä. Cateringin oli järjestänyt vegaaninen pitopalvelu Ruskanväri. Kyselin heiltä muutamia kysymyksiä, joista selviää mitä heiltä saa kun heiltä tilaa pitopalvelut:
Mitä teiltä voi tilata? Minkälaisiin tilaisuuksiin?
Teemme ruokaa kaikenlaisiin ja erikokoisiin tilaisuuksiin. Meiltä voi tilata pitopalvelun suuriin häihin, tai vain yksittäisiä kakkuja tai lounaat kokousporukalle. Teemme paljon sekä yksityishenkilöiden juhlatilaisuuksia että ympäristö- ja muiden kansalaisjärjestöjen tapahtumia.
Edustatteko jotain tietynlaista vegaanista ruokasuuntausta? Onko teillä jotain esikuvia tms. ruoanlaiton suhteen?
Kasvisruoassa meille on aina ollut tärkeintä runsaat ja hyvät maut. Kasvissyönti ei ole meille terveyskysymys, vaan olemme kiinnostuneet siitä eläinten oikeuksien kautta. Pyrimme aktiivisesti murtamaan stereotypioita kasvisruoasta kevyenä ja mauttomana pupun ruokana. Teemme ruokaa asiakkaiden toiveiden mukaan laidasta laitaan eli perinteisestä kotimaisesta lähiruoasta etnisempiin erikoisuuksiin. Omaa sydäntämme erityisen lähellä ovat muun muassa välimerellinen ja thaikeittiö sekä tietenkin amerikkalaistyyliset hampurilaiset ja leivonnaiset.
Tiedättekö muita vegaanisia pitopalveluita? Eroatteko niistä jollain tietyllä tavalla?
Tietojemme mukaan Suomessa toimii muutamia muita vegaanisia pitopalveluita, ja tulevina vuosina luultavasti useampikin.
Miksi vasemmistolaisten kannattaisi tilata pitopalvelut teiltä?
Pyrimme parhaamme mukaan olemaan eettisesti toimiva yritys. Näemme vegaanisuuden itsessään solidaarisuutena eläimiä, ympäristöä ja ihmiskuntaa kohtaan. Käytämme pitopalvelussamme mahdollisuuksien mukaan luomua, reilua kauppaa ja lähiruokaa. Lisäksi esimerkiksi kahvin ja teen tarjoamme aina luomuna ja reiluna.
Haluaisitteko jotain muuta mainittavan teistä?
Meillä on molemmilla pitkä kansalaisjärjestötausta ja toimimme edelleen aktiivisesti eläinoikeusliikkeessä. Tässä työssä on mukavaa se, että pääsemme tekemään jatkuvasti yhteistyötä hienojen järjestöjen kanssa ja myös edistämään kasvissyöntiä tarjoamalla ruokaamme ihmisille joille kasvisruoka ei ole tuttua.
Pitemmittä puheitta mielestäni markkinoiden parhaan makuinen vegaanimakkara on Vantastic Foodsin juustonakki eli Veggie Käsekrainer. Koostumuskin on aika täydellinen, ei ole liian tiivis eikä jauhoinen. Ainoa moitteen sana voisi tulla suolaisuudesta. Mutta eipähän tule syötyä koko pakettia kerralla. Toisaalta paketti ei ole koskaan kestänyt vielä niin pitkään, että siitä olisi saanut tehtyä mitään ruokaa, kuten nakkikastiketta, joten kuvituksena tässä tyydytään vain leipään eli ruispalan päällä avokadoa, salaattia, tomaattia ja tätä makkaraa.
Juustonakkia saa ostaa ainakin Ruohonjuuresta ja odottaa sopii, milloin tavallisetkin marketit ottaisivat tätä myyntiin. Vink vink kauppiaat, tukkumyyntiä Suomessa harrastaa Vegetukku: http://vegetukku.fi/tuotteet.html?id=8/64
8-10 cm tuoretta inkivääriä
3 isohkoa valkosipulin kynttä
2 tl jeeran siemeniä (tai jauhetta 2 tl)
2 tl kokonaisia korianterin siemeniä (tai 1,5 tl jauhetta)
½ tl cayennepippuria tai chiliä (jätä pois tai lisää määrää makusi mukaan)
1 tl mustapippuria (rouhetta tai jauhetta)
1 tl inkiväärijauhetta
1 tl jauhettua muskottipähkinää
3 tl esim. garam masalaa, currya tai muuta intialaista maustesekoitusta
5 rkl ruokaöljyä
1,5 tl suolaa
4 tl sokeria
6 rkl tomaattipyrettä
kourallinen paloiteltua parsakaalin tai kukkakaalin kukintoa
purkillinen (400 g liemineen) keitettyjä kikherneitä
3 tomaattia
500 grammaa tomaattimurskaa
2 - 2,5 dl kaura- tai soijakermaa
Murskaa (huhmareessa) inkiväärit, valkosipulit ja suurin osa mausteista, jolloin tuloksena on karkea tahna.
Kuumenna öljy kattilassa ja lisää siihen tehty tahna sekä suola ja sokeri. Kun seos on paistunut hieman, lisää tomaattipyre ja parsa- tai kukkakaali. Sekoita lastalla pohjaan palamisen välttämiseksi, sopiva keittolevyn paistamisen aikana on yleensä 5. Paista 2 min ja lisää joukkoon kikherneet, pilkotut tomaatit ja tomaattimurska. Keitä 2 min ja lisää joukkoon kerma. Keitä 1 min ja keitto on valmista.
Keiton tekemisen työläin vaihe on murskata mausteet, mutta se on sen arvoista. Loppu ruoanlaitto sujuu sen jälkeen nopeasti ja vaivattomasti. Mutta purkissa myytävien kikherneiden sijaan kannattaa joskus ostaa kikherneitä pussissa ja keittää niitä liotuksen jälkeen iso satsi ja pakastaa sopivina erinä. Hyvien kikherneiden salaisuus on lisätä suolaa keittovaiheessa.
8-10 cm tuoretta inkivääriä
3 isohkoa valkosipulin kynttä
2 tl jeeran siemeniä (tai jauhetta 2 tl)
2 tl kokonaisia korianterin siemeniä (tai 1,5 tl jauhetta)
½ tl cayennepippuria tai chiliä (jätä pois tai lisää määrää makusi mukaan)
1 tl mustapippuria (rouhetta tai jauhetta)
1 tl inkiväärijauhetta
1 tl jauhettua muskottipähkinää
3 tl esim. garam masalaa, currya tai muuta intialaista maustesekoitusta
5 rkl ruokaöljyä
1,5 tl suolaa
4 tl sokeria
6 rkl tomaattipyrettä
4 dl kaura- tai soijakermaa
Murskaa (huhmareessa) inkiväärit, valkosipulit ja suurin osa mausteista, jolloin tuloksena on karkea tahna.
Kuumenna öljy kattilassa ja lisää siihen tehty tahna sekä suola ja sokeri. Kun seos on paistunut hieman, lisää tomaattipyre. Sekoita lastalla pohjaan palamisen välttämiseksi, tämän pitäisi olla notkeaa tahnaa. Jos noin 3 minuutin paistamisen aikana seos meinaa tarttua pohjaan, lisää hieman öljyä notkistaaksesi tahnaa. Sopiva keittolevyn paistamisen aikana on yleensä 5. Vispilöi joukkoon kerma. Ota kastike pois levyltä kun kastike meinaa alkaa kiehumaan ja kuplimaan.
Tarjoile esimerkiksi perunoiden, soijaleikkeiden ja esim. höyrytettyjä vihannesten kanssa, kuten kuvassa.
Tästä ohjeesta voi myös muokata vihanneskastikkeen lisäämällä tomaattipyreen kanssa yhtä aikaa joukkoon esim. sipulia, porkkanaa, lanttua, perunaa, kukkakaalia, parsakaalia tai kaalia. Yhtä aikaa kerman kanssa voi lisätä vielä tofupaloja ja tomaattia.
Lisäohjeita:
Inkiväärissä kasvaa yleensä useampia ”ulokkeita” ja tämän ohjeen 8-10 cm:iin tarvitsee irrottaa inkiväärimöykystä yleensä ainakin kaksi palaa. Jos sinulla ei ole huhmaretta (morttelia), voit myös raastaa inkiväärin ja valkosipulin pieneksi ja sekoittaa joukkoon valmiiksi jauhettuja mausteita. Mausteissa säilyy maku paremmin kun ne jauhaa itse eikä osta niitä valmiina jauheena. Jos ei ole inkivääri- tai muskottijauhetta, voit käyttää vastaavasti enemmän muita mausteita. Valmiiden maustesekoitusten sijaan voit käyttää sekoitettuna mm. neilikkaa, kardemummaa, kanelia, kurkumaa, ja lisätä jeeran ja korianterin siementen määrää, sillä nämä ovat useimpien maustesekoitusten ainesosia. Ohjeessa lopputuloksena pitäisi olla tahna, jossa ei ole liian isoja inkivääripaloja (mieti tykkäätkö saada ruoassa kovin isoja inkivääri- tai valkosipulisattumia). Itse yleensä nykyään murskaan valkosipulin huhmareessa kaikkia ruokia varten silppuamisen tai murskaimen käytön sijaan.
Kun näin runsasta määrää mausteita paistaa aivan ruoan laiton alussa, niiden maku ja koostumus on parempi kun ne sekoittuvat öljyyn. Jos lisäisit vastaavan määrän mausteita vasta ruoan laiton lopuksi, tulos maistuisi jauhoisemmalta. Jos lopputulos tässä ruoassa ei ole tarpeeksi runsaan makuinen, voi mausteita toki lisätä lopuksikin, mutta maku ei ehkä ole yhtä messevä. Paras tapa tällöin olisi paistaa lisättävät mausteet erillisellä pannulla ja sekoittaa kastikkeeseen paistamisen jälkeen.
Thairavintoloissa saa hyviä paistettuja vihanneksia (paistettuja vihanneksia ja cashew-pähkinää, paistettuja vihanneksia ja sieniä, paistettuja vihanneksia ja parsakaalia jne. + paistetut riisi- ja nuudeliannokset) ja yksi helppo tapa tehdä samanlaisia on käyttää valmista maustekastiketta. En ole millään onnistunut itse valmistamaan vastaavaa kuin millaisen säväyksen ruoalle antaa tämä kuvassa vasemmalla oleva ”Mushroom vegetarian sauce (Healthy Boy Brand)”. Kyse on siis eri tuotteesta kuin sienisoijakastike eli mushroom soy sauce, tämä on ruskea, kirkas ja paksu soossi, joka ainesosaluettelon mukaan sisältää seuraavia aineita: vesi, soijakastike, sieniuute, sokeri, suola, glukoosisiirappi, arominvahvenne (natriumglutamaatti), tärkkelys ja säilöntäaine.
Kuvassa keskellä on kiinalainen Stir fry sauce, joka on myös ihan kelpo kastike paistetuille vihanneksille. Oikealla on taas vegaaninen ”kalakastike” eli siinä on soijapapua fermentoitu samaan tapaan kuin kalaa ja lopputulos on saman makuinen ja hajuinen kuin kaakkois-aasiassa melkein joka ruoassa käytetty kalakastike. Tätä käytän lusikallisen eri thairuoissa, kuten tom kha -keitossa tuomaan hapanta säväystä.
Paistoksen ainekset voivat olla mitä vain, tällä kertaa käytin:
parsakaalia
paprikaa (kolmea väriä)
sipulia
seitania (valmis mock chicken -seitan, ks. blogin edellinen päivitys)
suppilovahveroita
juudaksenkorva -sieniä
tofua (esipaistettua, lisää vasta lopuksi ettei hajoa pieneksi joukkoon)
seesaminsiemeniä
Mausteeksi:
sienikastiketta (mushroom vegetarian sauce)
galangaa, sitruunaruohoa ja limenlehteä
valkosipulia, sokeria 2 tl ja suolaa ½ tl
(nämä kaksi alempaa riviä eivät välttämättömiä, mutta tuovat oman raikkaan vivahteensa)
Murskaa galanga, sitruunaruoho, limenlehti ja valkosipuli suolan ja sokerin kanssa, itse käytän huhmaretta, mutta voi käyttää jotain sähköistä välinettäkin tai vain pilkkoa kaiken ihan pieneksi. Kuumenna pari ruokalusikallista öljyä paistinpannulla. Lisää pannulle muutama iso kourallinen vihanneksia, seitania ja sieniä sekä murskatut yrtit. Kääntele lastalla etteivät tartu pannuun. Parin minuutin päästä lisää tofu ja sienikastiketta muutama ruokalusikallinen. Ota levy pois päältä. Lisää sienikastiketta maun mukaan.
Lopuksi ripottele pinnalle seesaminsiemeniä. Kuten kaikkien pähkinöiden ja siementen kohdalla, seesaminsiemenet maistuvat aromikkaammalta kun paistat niitä hetken pannulla ilman öljyä, kunne saavat hieman väriä (ovat helppoja paahtaa liikaa, joten pysy lieden äärellä!). Paahdetut siemenet ja pähkinät voi laittaa takaisin pussiin tai muuhun säilytysastiaan odotttamaan käyttöä, mutta rasvapitoisina tuotteina härskiintyvät jossain vaiheessa, joten älä säästele niiden käyttöä :)
Suomalaisista raaka-aineista ruoan alusta loppuun tekeminen on toki hyveistä hienoimpia, mutta se ei tunnu ainakaan itselleni riittävän tuottamaan mieleisiäniä makuelämyksiä. Onneksi useimmissa intialaisissa ja thairuoissa mielestäni on melko sama, mitä vihanneksia niissä käyttää, koska pari ainesosaa ja mausteet tekevät ruoasta erityistä. Suurin osa raaka-aineista voi siis olla suomalaista alkuperää, vaikka tekisi aasialaista ruokaa. Tässä esittelen tämän päivän ostokseni helsinkiläisessä vietnamilaisessa Viia Voan -liikkessä (Hämeentie 3), tuotteet (maksoivat 47,50e) summittaisesti vasemmalta oikealle ylhäältä alaspäin:
Durian
Mielipiteitä jakava hedelmä, jota Suomesta ei taida saada mistään tuoreena. Pakasteena sitä löytyy parista paikasta kokonaista monen kilon painoista hedelmää tai paloina. Joidenkin mielestä haisee ja maistuu pilaantuneelta, mutta toisten mielestä se on parempaa kuin ehkä mikään muu.
Makea chilikastike
Tämä kastike pelastaa tympeän makuiset ruoat ja itse dippaan siihen myös raakoja vihanneksia. Toisinaan sotken tätä kastiketta maustamattomaan soijajugurttiin dippiä varten.
Guavamehu
No, sen juon sellaisenaan herkkuna. Harmi kun näitä eksoottisempia mehuja on vaikea saada täysmehuina.
Tempeh
Soijapavuista tehty tiivis ja leikattavissa oleva proteiinipitoinen tuote (ks. tarkempi esittely blogin vuoden 2011 viimeinen päivitys). Kun tätä käyttää muun ruoan joukossa, on mielestäni paremman makuinen lopputulos paistaa tämä erikseen ja lisätä muuhun ruokaan vasta tarjoiltaessa. Muuten hapahko maku siirtyy koko ruokaan.
Tofu
500 g paketti maksaa vain 1,70 euroa ja muutenkin on kiva käyttää vaihtelevasti eri tofuja, kun niissä kaikissa on oma koostumuksensa ja makuvivahteensa.
Kookosmaitojauhe
Käytän yleensä tätä ettei tarvitse raahata kookosmaitotölkkejä kaupasta kaappiin tilaa viemään. Kai se on myös ekologisempaa lennättää pelkkää kookosmaitojauhetta eikä myös siihen sekoitettua vettä. Ostin kaupasta myös yhden purkin tavallista kookosmaitoa, jotta voin taas yrittää selvittää tuleeko ruoasta kumminkin parempaa sitä käyttäen.
Upma ja sambhar
Nämä ostin sille hetkelle kun ei jaksa laittaa ruokaa. Nämä tarvitsee vain lisätä kiehuvaan veteen. Upma on vähän kuin mannaryyniä tai polentaa ja tämä valmistuote on valmiiksi tymäkästi maustettu. Sambar taas on ohut mausteinen voimakas soossi upmalle ja muille intialaisille viljaruoille, kuten idlille, dosalle ja vadaille.
Mango pulp
Mangopyrettä, josta voi tehdä makeiden juttujen tai sellaisenaan syömisen lisäksi suolaisen makeaa kastiketta. Paista ensin vihanneksia, tofua ja mausteita (esim. valkosipuli ja curry) pannulla, lisää reilusti mangopyrettä ja mausta hyvin.
Penangcurrytahna
Yksi monenlaisista currytahnatyypeistä. Tämä versio osoittautui melko tuliseksi eikä sitä voi laittaa kovin paljoa, joten currykastike tulee valmistettaessa vaatimaan paljon muita mausteita, jotta se maistuisi tarpeeksi täyteläiseltä.
Feikkilihat
Sinisissä säilyketölkeissä on vehnägluteiinista tehtyä seitania, toinen on mock chicken eli mukailee kanan koostumusta ja toinen on chop suey -sekoitus, jossa seitanin lisäksi mm. bambua ja sieniä. Lisää vain muuhun ruokaan semmoisenaan.
Juudaksenkorvasienet
Rapsakoita sieniä, joissa ei juuri makua, mutta tuntuvat ihanilta wokatuiden vihannesten joukossa. Eivät vaadi mitään esikäsittelyä, olen kerran maistanut tätä suoraan kannosta poimittuna indonesialaisessa sademetsässä. Mutta nyt vasta selvitin mikä näiden sienten nimi on :)
Sitruunaruoho ja galanga
Sitruunaruohon korret etualalla ja galanga pakkauksessa kelmun alla. Thaikeittiön perusyrtit limelehden kanssa, jota minulla on valmiina pakkasessa edellisiltä ostosreissuilta jäljellä. Harmi kun tuore korianteri jäi ostamatta. Nämä voi pakastaa jos nämä eivät meinaa kulua käytössä.
Jeera
Jeera eli juustokumina eli roomankumina. Intialaisen ruoan perusmausteita, jota nyt halusin ostaa kokonaisena, jotta voin itse murskata ruokiin, jolloin maku on parempi kuin valmiiksi jauhetussa.
Pahoittelen, ettei näihin tuotteisiin pääse käsiksi ympäri Suomea. Teini-ikäisenä ruokaharrastajana raahasin näitä Vii Voanin tuotteita Helsingin reissuilta Pohjois-Savoon, joten eiköhän se muiltakin suju mikäli motivaatiota riittää!
Vasemmistoliiton kansanedustajat Silvia Modig, Aino-Kaisa Pekonen ja Eila Tiainen ovat huolissaan ruoan tuotannon ja jakelun keskittymisestä Suomessa.
– Kahden suuren kauppaketjun hallitseva markkina-asema aiheuttaa paljon ongelmia. Esimerkiksi arvonlisäveron laskeminen jokin aika sitten ei alentanut ruoan hintoja, sanoo Tiainen.
Tiainen arvostelee vähittäiskaupan ketjuja siitä, että ne hinnoittelevat esimerkiksi luomuruoan kuluttajalle kalliimmaksi, kuin mitä se tuotantokustannusten perusteella olisi.
– Ekologinen ja eettinen tuotanto lasketaan erikoistuotteiden ryhmään ja kuluttajien ajatellaan maksavan siitä mitä tahansa. Tosi asiassa näin vain estetään ruoantuotannon kehittyminen parempaan suuntaan, Tiainen huomauttaa ja toteaa, että nykyisin vain hyvätuloisilla on varaa syödä eettisesti.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Pekonen peräänkuuluttaa kouluihin ja laitoksiin paljon enemmän lähi- ja luomuruokaa sekä kasviksia.
– Ilmastonmuutokseen vastaaminen edellyttää tuhlailevan elämäntavan muutosta. Meidän tulisi katsoa peiliin ennen ruokakauppaan menoa. Liha ja tuontiruoka aiheuttavat valtavasti turhia päästöjä verrattuna lähellä ekologisesti tuotettuun kasvisruokaan. Myös kouluissa ja julkisissa laitoksissa tulisi olla viikoittaiset kasvisruokapäivät ja käyttää mahdollisimman paljon Reilun kaupan tuotteita, Pekonen linjaa.
Silvia Modig toteaa, että suurten yksiköiden tehotuotantoideologia näkyy myös kaupan takaovella.
– Ruokaa heitetään päivittäin pois poskettomia määriä sekä kotitalouksissa että kaupoissa. Kaupassa syynä voi olla esimerkiksi aivan hyvän hedelmän kauneusvirhe. Jos ruoka jakautuisi maailmassa järkevämmin, nälänhätääkin voitaisiin ratkaista saman tien, Modig muistuttaa.
Tilaisuuden avannut tasa-arvoministeri Paavo Arhinmäki totesi naisten aseman kehitysmaissa olevan yksi avain maailman ruokaongelmiin.ja niiden ratkaisemiseen.
– Naiset tuottavat 60–80 prosenttia kehitysmaiden ruoasta, ja suurin osa ruoasta tuotetaan edelleen perheviljelmillä. Nälänhätää ja metsäkatoa on pahentanut se, että suuryritykset riistävät paikallisilta maata jättiläisplantaaseilleen, jotka tuottavat tavaraa teollisuusmaiden ylellisyysmarkkinoille. Kehitysmaihin ne eivät tuo toimeentuloa, vaan lähinnä ympäristöongelmia. Vahvistamalla naisten oikeuksia tuetaan sitä, että ruoan tuotanto vastaa paikallisiin tarpeisiin.
Vasemmistoliiton kansanedustajat puhuivat eduskunnan kansalaisinfossa torstaina järjestetyssä tilaisuudessa “Kuka päättää mitä sinä syöt?”. Tilaisuuden alustajat tulivat luomuosuuskunta Oma maasta, Elintarviketeollisuus ry:stä, Maattomien ystävistä ja Eat & Joy Maatilatorilta.
Tiedote VAS Modig, Pekonen, Tiainen
Julkaisuvapaa torstaina 15.12.2011
Eläintuotannon ympärillä on viimeaikoina kohissut. Samalla on käynyt ilmi, etteivät suomalaiset ole tyytyväisiä eläinten kohteluun maatiloilla - eivät vaikka toiminta olisi säädösten mukaista. Kysymyksiä on herättänyt myös eläinsuojeluviranomaisten työskentelymahdollisuudet tarkastusten yhteydessä. Maataloustuottajat pitävät tuotantolaitoksiaan yksityisalueena, mutta kuluttajat haluaisivat tietoa eläinten oloista. Elintarvikehygienian mallimaa Suomi ei ole halunnut ulottaa läpinäkyvyyttä elintarvikeketjun alkupäähän.
Nykyinen maatalouspolitiikka ei ole kenenkään mieleen. Yksikkökoot ovat kasvaneet kohtuuttomiksi ja navetat, sikalat ja kanalat muistuttavat tehtaita myös luomutuotannossa. Pienemmät yksiköt, lajityypilliset elinolot eläimille ja toimiva tarkastusjärjestelmä lisäisivät hyvinvointia niin tuotantoeläimillä, maanviljelijöillä kuin kuluttajillakin. ”Ihmisten täytyy voida luottaa siihen, että luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden taustalla on oikeasti luonnonmukaista elämää”, toteaa Koskinen.
Vasemmistolinkki ry
Kannanotto 25.10.2011
www.vasemmistolinkki.fi