Tällainen oli Hesarissa, täyttä asiaa!
Mielipide
Helsingin Sanomat 5.7.2009
Pitääkö lihan menekkiä oikeasti vielä edistää?
Maa- ja metsätalousministeriö jakaa jälleen avokätisesti rahaa lihan mainostamiseen. Tällä kertaa ministeriö tukee 257 000 eurolla suomalaisen sianlihan menekinedistämiskampanjaa.
Vastaavia valtion rahoittamia kampanjoita on ollut muitakin. Esimerkki tällaisesta on kolmivuotinen siipikarjanlihaa markkinoiva kampanja, johon on jaettu rahaa yhteiskuntamme varoista satoja tuhansia euroja.
Samaan aikaan, kun ministeriö antaa rahaa liha-alan mainoskapanjoille, muu yhteiskunta on huolissaan eläintuotannon puutteista.
Karjatalous tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin liikenne. Eläinten hyvinvointi tuotantolaitoksissa on heikkoa. Uutisista olemme tänäkin vuonna saaneet kuulla, kuinka eläimiä keitetään vielä tajuissaan olevina myös suomalaisilla teurastamoilla.
Eikö yhteisiä verorahojamme pitäisi käyttää mieluummin tuotannon epäkohtien korjaamiseen kuin toistensa kanssa kilpailevien lihatuotteiden vuorottaiseen mainostamiseen?
Yhteiskunnallisille hankkeille rahaa ei kuitenkaan riitä. Suomen Luonnonsuojeluliitto haki tälle vuodelle rahoitusta ruoan ilmastomerkintää edistävälle hankkeelle. Tarkoituksena oli kokeilla ja kehittää järjestelmää, jossa asiakas olisi voinut merkin avulla valita sekä vähemmän ilmastoa kuormittavan ruokapaikan että vastaavan ruoka-annoksen.
Rahaa tähän tarkoitukseen ei kuitenkaan annettu. Ei ihme, sillä ruoan ilmastomerkintä ei olisi omiaan edistämään lihan kulutusta, mikä vaikuttaa olevan ministeriössä prioriteettina.
Lihan kulutus on Suomessa jo nyt suurta. Sen lisääminen markkinoimalla tai varsinkaan yhteiskunnan rahoilla tehtävällä markkinoinnilla on tarpeetonta.
Mikäli verorahoilla toteutetaan maataloustuotteiden markkinointia, pitäisi tuki ensisijaisesti painottaa tuotteisiin, jotka edistävät yhteiskunnan hyvinvointia monipuolisesti. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi kansanterveyttä edistävät tuotteet.
Erilaisten menekinedistämiskampanjoiden sijaan rahaa tulisi käyttää rehelliseen ja monipuoliseen tiedottamiseen. Sellaisella edistetään suomalaisten mahdollisuutta vaikuttaa ruoan alkutuotantoon omien arvojensa mukaisesti. Rehellisyyden nimissä rahaa tulisi löytyä myös lihantuotannon epäkohdista kertomiseen.
SAMI SÄYNEVIRTA
varapuheenjohtaja
Animalia
Erinomainen yleisönosastokirjoitus
Puistoruokailuista
Joissakin kunnissa, kuten esimerkiksi Helsingissä, on tapana että kesällä tietyissä leikkipuistoissa tarjotaan lapsille maksuton lämmin ruoka. Kiva juttu! Tai ei sittenkään. Nimittäin tarjolla on vain yksi vaihtoehto, joka lähes poikkeuksetta on lihaa sisältävä. "Kasvispäivinä" tarjolla on yleensä maitopohjaista puuroa ja mehukeittoa. Ainoa vegaaninen ruoka taitaa olla kasvishernekeitto, ja samalla se lienee ainoa kasvisruoka, jossa on proteiineja. Tästä kirjoittaa myös Hukkajukka blogissaan: http://peacemaker.homeip.net/blog .
Kirjoitin tästä puistoruokailuaiheesta ehkä kolmisen vuotta sitten Hesarin yleisönosastopalstalle luettuani uutisen, jossa kerrottiin, että Espoon puistoissa muslimilapset jäävät sianlihapäivinä ilman lämmintä ruokaa. Kirjoituksessani ehdotin, että kaikille lapsille tarjottaisiin puistoissa vain vegaaniruokaa, koska se sopii kaikille uskonnollisille ja eettisille vakaumuksille. Etuja on muitakin: vegaaniruoka ei pilaannu lämpimässäkään läheskään yhtä helposti kuin eläinperäisiä aineita sisältävä ruoka, ja koska lähes kaikki lapset syövät liian vähän kasviksia, tekisi puistovegaaniruoka hyvää lasten terveydelle. Lisäksi vegaaniruoka on ylivoimaisesti ilmastoystävällisin valinta.
Hmm, ehkä minun pitää taas kirjoittaa aiheesta Hesariin. Viimeksi kirjoitukseni julkaistiin, mutta se ei herättänyt jatkokeskustelua eikä kukaan poliitikkokaan tarttunut siihen. Siis pitänee yrittää nyt uudelleen, kun keskustelu ruoan ilmastovaikutuksista on noussut pienten piirien jutusta yleiseen keskusteluun. Joten eikun kirjoittamaan!
Gentissä kasvisruokapäivä joka viikko
Belgialainen Gentin kaupunki on minulle tuttu paikka, sillä olen käynyt kaupungissa Aseistakieltäytyjäliiton aktivistimatkalla, bussilla tietysti. Hieno kaupunki, vähän Tamperetta isompi asukasmäärältään. (Itse aktio tapahtui läheisessä Naton tukikohdassa, Gentissä asuimme.)
Nyt Gent on kunnostautunut kasvisruoan saralla julistamalla torstait kasvisruokapäiviksi. Gentin päättäjät ovat ymmärtäneet, että lihan tuotanto on huomattava kasvihuonekaasujen päästölähde. Kaupunginvaltuutettu Tom Balthazar on sanonut lihansyönnistä pidärtäytymisen olevan hyväksi sekä ilmastolle, terveydelle että makunystyröille. Juuri näinhän asia on!
Gentin ravintolat tarjoavat siis tästä lähtien torstaisin liharuokia vain vaihtoehtoisena annoksena.
Mikäköhän kaupunki Suomessa ottaisi ensimmäisenä tästä mallia?
Uusia, edullisia soijatuotteita
Olen tainnut täällä jo aiemminkin nillittää siitä, miten väärin on se että eettiset ja ekologiset "maidonkorvikkeet" maksavat paljon enemmän kuin vastaavat lehmänmaitotuotteet, vaikka niiden pitäisi olla edullisempia johtuen monista syistä, joihin nyt en palaa.
No, nyt kaupoista löytyy kilpailun kasvaessa yhä edullisempia soijatuotteita, tässä esimerkkejä uutuuksista:
Alpro yrttimaustettu luomutofu (hinta on huomattavasti edullisempi kuin Suomessa valmistetutuilla Oy Soya Ab:n luomutofuilla, joita on saatavilla kolmea eri makua: toivottavasti myynti ei ole näiltä pois, vaan eläintuotteilta pois!)
Keiju mustikka- ja mansikkajugurtti (nämä on tehty Suomessa, edullinen ja kierrätettävä 0,75 litran kartonkipakkaus)
Sitten on vielä S-ryhmän kaupoista saatavat Rainbow soija-ja kauramaidot, joiden hinta on noin neljänneksen alempi kuin vastaavien muiden kasvimaitojen hinta.
Kannattaa maistaa!
Vegaaniset suklaamuffinit
Ainekset
100-150 g tummaa, maidotonta suklaata
100 g kasvirasvaa
1 dl sokeria
1/2 dl soijamaitoa
2 rkl soijajauhoa
3dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
halutessa tomusokeri-kaakaojauhe sekoitusta
Sulata suklaa ja rasva kattilassa ja anna jäähtyä jonkin aikaa. Sekoita soijamaito, soijajauho ja sokeri keskenään ja lisää sitten suklaa-rasva sekoitus kun seos on jo hieman jäähtynyt. Sekoita vehnäjauhot ja mausteet keskenään ja lisää ne sitten seokseen.
Halutessa voi lisätä myös suklaarouhetta taikinan joukkoon.
Jaa taikina muffinimuotteihin ja paista uunissa 225 asteessa 15-20 minuuttia.
Lopuksi voit lisätä tomusokeri-kaakao pölyn valmiiden muffinien päälle.
Herkulliset, vegaaniset suklaamuffinit maistuvat takuulla kaikille muffinien ja suklaan ystäville!
Herkullinen kylmäsavutofusalaatti
Tässä helppo ja ruokaisa salaattiresepti, joka on saanut paatuneimmatkin lihansyöjävieraat pyytämään lisäannosta lautaselleen:
Ainekset
Paketti kylmäsavutofua
1 punasipuli
1 ruukkusalaatti (luomu ois aika jees)
½ kurkku
½ purkkia kapriksia
1 Porkkana
2-3 dl kierrepastaa
balsamiviinietikkaa
rypsi- tai oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
Laita pasta keittymään, jonka aikana kuutioi ja ruskista kylmäsavutofu rypsiöljyssä. Silppua salaatti ja muut rehut tarjoiluastiaan. Kuori ja viipaloi porkkana vaikka raastinraudalla ohuiksi siivuiksi. Heitä sekaan ruskistetut tofukuutiot ja pasta, joka on jäähdytetty kylmällä vedellä huoneenlämpöiseksi. Lisää kaprikset, viinietikka, ripaus öljyä sekä mausteet. Kaveriksi voi vielä laittaa vaikka viipaloituja mustia oliiveja, jos niistä tykkää. Tarjoile heti tai vaihtoehtoisesti jääkaappikylmänä.
Äidin punajuuripihvit ja perunamuusi
Vaikka lapsuuden perheeni ei ollut varsinaisesti kasvissyöjäperhe, syötiin meillä kuitenkin hyvin kasvispainotteisesti. Yksi suosikeistani oli punajuuripihvit perunamuusin kera.
Punajuuripihvit
Tarvitset:
punajuuria
korppujauhoa
valkopippuria
suolaa
soijamaitoa
öljyä
(sipulia)
Keitä punajuuret kypsäksi. Anna jäähtyä, kuori ja leikkaa noin 1-1,5 cm paksuisiksi viipaleiksi. Kasta viipaleet soijamaidossa sekä kiepsauta (= leivitä) valkopippurilla ja suolalla maustetussa korppujauhossa. Paista paistinpannulla runsaassa öljyssä. Parhaita mielestäni tulee valurautapannulla, mutta se voi olla myös vain hupsu nostalginen kuvitelmani. Mikäli haluat voit tarjoilla pihvit paistettujen sipulirenkaiden kanssa.
Perunamuusi
Tarvitset:
perunoita
suolaa
kasvismaitoa/kermaa
Kuori ja pilko perunat isoiksi paloiksi. Keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Kaada keitinvesi pois (voit myös jättää tilkan sitä pohjalle). Survo perunat heti perunanuijalla tms. Jotkut tykkäävät käyttää tässä kohdin myös sähkövatkainta, mutta itse tykkään karkeammasta muusista, jossa saa olla myös sattumia. Lisää muussatessa kasvismaitoa tai -kermaa. Kerman kanssa muusista tulee täyteläisempää kuin maidon. Ole tarkkana, että et lisää nestettä liikaa ja muusista tulee vellimäistä. Anna muusin vetäytyä hetki. Vaihtelu muusiin saat, kun korvaat osan perunasta porkkanalla, bataatilla tai pinaatilla.
