Hyvää ja eettistä teetä

Illmojen viiletessä teen juominen on entistä houkuttelevampaa. Tiesittekö muuten, että tee on huomattavsti ekologisempi valinta kuin kahvi?

Koti-MIPS-laskelmien mukaan kupillinen kahvia kuluttaa noin 300 grammaa maaperää viljelyn aiheuttamana eroosiona, kun taas kupillinen teetä kuluttaa maaperää vain kymmenesosan tästä, noin 30 grammaa. Teen etu perustuu sekä pienempään eroosioon satogrammaa kohden että pienempään grammamäärään kupillista kohden. Tee voittaa kahvin myös viljelypinta-alassa: yhdellä neliömetrillä voidaan kasvattaa vuodessa 50 teekupilliseen tavittava määrä teenlehtiä, mutta kahvipapuja vain 4 kupillisen tarpeiksi. Luvut ovat keskiarvoja, sillä eroosioon vaikuttaa myös viljelypaikka ja viljelytapa. Luomutuotanto säästää maaperää.

Maa-alan määrällä ja kulumisella on merkitystä, sillä kahvin ja teen tuotanto on usein pois paikalliselta ruoantuotannolta.

Myös jätteen määrällä on merkitystä, sillä esimerkiksi pääkaupunkiseudun asukkaista vain noin puolet lajittelee jätteensä. Kahvinpuruista tulee ongelma, jos niitä ei laiteta biojätteeseen. Teestä tulee paljon vähemmän jätettä. Kaiken huipuksi teenpurut (tai teepussin) voi käyttää pariin kertaan, kahvinpuruja puolestaan piheinkään ihminen ei käsitykseni mukaan käytä moneen kertaan.

Useille kuluttajille Reilun kaupan kahvi on jo itsestäänselvä valinta, mutta kannattaa valita myös teensä reiluna ja mieluiten luomuna. Myös kotimainen yrttitee on hyvä vaihtoehto: makuja ja merkkejä on laaja valikoima varsinkin ekokaupoissa.

Miten sitten keitetään mahdollisimman maukasta teetä? Teen haudutusajan on oltava sopiva, samoin veden lämpötilan. Musta tee haudutetaan lähes kiehuvan kuumassa vedessä, vihreä tee hieman jäähtyneessä, noin 70-80 asteisessa vedessä. Samoin yrttiteet haudutetaan hieman jäähtyneessä vedessä. Veden on oltava tuoretta, juuri hanasta laskettua ja kiehautettua, sillä veden happipitoisuus laskee seisoessaan.

Hyviä eettisiä teehetkiä!

2 kommenttia:

Jann kirjoitti...

Korjaan hieman: kyllä, pihein ihminen käyttää kahvinporonsa uudelleen :D

Tekniikka on seuraava: lisätään valmiiksi keitettyihin poroihin hieman lisää uusia poroja ja keitetään sekoituksesta seuraavat kupilliset. Toimii hienosti, kun lisätään hieman uusia poroja eikä keittojen väli ole kovin suuri.

Onko se muuten purut vai porot? Miksi sanon itse kahviporot? :D

RaivoRiina kirjoitti...

Heh, olin siis väärässä :)

En tiedä, ovatko ne kahvin ja teen porot vai purut: itse voisin käyttää puhuessani kumpaa tahansa muotoa. Mutta mulle tulee poroista mieleen poro-eläimet, siksi kirjoitin purut...