Kahvi-suklaakakku

KAKKUPOHJA

6 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1,5 dl tummaa kaakaojauhetta
2tl soodaa
4dl raakaruokosokeria
hyppysellinen suolaa
2,5 dl vegaanista margariinia sulatettuna
2 dl maustamatonta soijajukurttia
1,5 dl vahvaa kahvia
1 dl soijamaitoa tai kauramaitoa
3 tl vanilja-aromia
4 rkl omenaviinietikkaa

TÄYTE

Hyvää hilloa, joka ei ole liian makeaa. Tähän kakkuun laitoin kirsikkahilloa, mutta väliin sopii mainiosti myös esimerkiksi aprikoosihillo tai raparperihillo.

KUORRUTE

200 g vegaanista margariinia
2,5 dl tummaa kaakaojauhetta
tomusokeria maun mukaan
vahvaa kahvia


Sekoita jauhot, kaakaojauhe, sooda, suola ja sokeri kulhossa. Sekoita toisessa kulhossa jäähdytetty margariini, soijajukurtti, soijamaito, kahvi ja vanilja-aromi. Lisää tämän jälkeen nesteseos kuiva-aineseokseen ja vatkaa hetki sähkövatkaimella. Lisää lopuksi omenaviinietikka seokseen ja sekoita nopeasti ja kevyesti lusikalla.

Voitele ja jauhota iso kakkuvuoka ja paista kakkua n. 30 minuuttia 200 asteessa. Jäähdytä tovi ja kippaa kakku lautaselle tai ritilälle jäähtymään kunnolla.

Halkaise jäähtynyt kakku ja kostuta soijamaidolla. Levitä hillo kakun väliin. Vatkaa sähkövatkaimella margariini notkeaksi. Lisää vatkaten kaakaojauhe ja sopiva määrä tomusokeria sekä kahvia kunnes kuorrute on sopiva koostumukseltaan ja maultaa. Levitä kuorrute kakun päälle ja koristele se esimerkiksi pekaanipähkinöillä.

Pähkinä-sieni-paprikatofu

Kaikkien ainesten määriä voi muutella oman maun mukaan.

2 dl paahdettuja cashew-pähkinöitä
300 g tofua
iso loraus soijakastiketta
reilu pannunpohjallinen kasviöljyä
4 valkosipulinkynttä
2 tl galangaltahnaa (tai tuoreesta galangal-juuresta raastettua töhnää)
2 tl inkivääritahnaa (tai tuoreesta inkivääristä raastettua töhnää)
2 tl punaista currytahnaa
4 kevätsipulia (tai pätkä purjoa)
3 limenlehteä
3 dl kookosmaitoa
2 dl vettä
3 rkl soijakastiketta
1 rkl kalakastiketta (voi korvata Worchester-kastikkeella tai jättää pois)
2 sitruunaruohon vartta
5 siitakesientä
2 punaista paprikaa
puska tuoretta korianteria

Silppua valkosipulit ja pilko pieneksi tofu, kevätsipulit (noin 10 cm pätkät), sienet ja paprika.
Leikkaa sitruunaruohosto noin 10 sentin pätkä, poista kanta ja tarvittaessa nahistunut uloin lehti, halkaise pätkä ja nuiji kevyesti veitsen hamaralla, jotta maku irtoaisi paremmin.
Paahda pähkinät (eli paista öljyttömällä pannulla kunnes saavat vähän väriä) ja siirrä syrjään.
Paista tofu kuumalla pannulla runsaassa öljyssä ja soijakastikkeessa ja laita syrjään. Pähkinöiden makua ruoassa voi korostaa käyttämällä seesamiöljyä paistamiseen.
Kuullota valkosipulia, galangalia ja inkivääriä öljyssä miedossa lämmössä.
Lisää currytahna ja kevätsipulit ja kuullota hetki.
Lisää kookosmaito, vesi, soijakastike, kalakastike, limen lehdet ja sitruunaruohot.
Anna kiehua hiljalleen kannen alla kymmenisen minuuttia. Silppua sillä välin tuore korianteri.
Lisää sienet ja paprikat ja anna kiehua taas 10 minuuttia.
Lisää viimeiseksi tofut ja pähkinät ja hauduta vielä viisi minuuttia.
Lisää tuore korianteri ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa soijaa ja punaista currytahnaa.

Tarjoile basmatiriisin kera.

Limenlehtiä ja sitruunaruohon varsia ei syödä. Ne kannattaakin onkia kastikkeesta pois ennen tarjoilua.

Suurimman osan aineksista (esim. maustetahnat) saa isommista ruokakaupoista mutta limenlehtiä, sitruunaruohoa ja kalakastiketta taitaa löytyä vain aasialaisista kaupoista. Halvemmalla varmasti pääsee myös muiden tarvikkeiden kanssa, jos löytyy aasialainen kauppa, mistä saa kaikkea isommissa pakkauksissa.

Marjoja! ja vegaaninen raejuusto

Näyttää siltä, ettei kukaan jouda kirjoittelemaan tänne blogiin kesällä. En minäkään!

Sellaista nyt kuitenkin ajattelin kirjoittaa, että muistakaahan poimia ja pakastaa marjoja talven varalle. Tänä vuonna mustikoita on suurimmassa osassa maatamme todella paljon, ja villivadelmat puskevat marjaa minkä kerkiävät. Vinkki: vadelma sopii hyvin yhteen punaherukoiden kanssa, jos sellaisia jostain sattuu saamaan (minä sain mieheni sukulaisilta 10 litraa, olen perannut niitä koko päivän...): hapan ja makea nimittäin täydentävät toisiaan kivasti. Kun niitä pakastaa samaan rasiaan, käyttö on mahdollisimman helppoa.

Marjat ovat mitä oivallisinta lähiruokaa, kunhan ei lähde varta vasten marjaan autolla kymmenien kilometrien päähän. Marjoissa on todella runsaasti antioksidantteja, suojaavat jopa erilaislta syöviltä.

***

Ja sitten toiseen aiheeseen, eli vegaaniseen raejuustoon. Jokin aikaa sitten eestiläinen SoSoya tuotti muunmuassa vegaanista raejuustoa, mutta firma meni ilmeisesti konkurssiin tai jotain. No, kekseliäs mieheni päätti tässä eräänä päivänä tehdä itse vegaanista yrttiraejuustoa uusien perunoiden kaveriksi. Kas näin:

puoli pakettia Alpron yrttimaustettua tofua
noin desi maustamatonta soijajugurttia
hieman sitruunamehua
tilliä (mieluiten tuoretta)

Tofu pilkotaan hyvin pieniksi kuutioiksi, lisätään loput aineet ja sekoitetaan hyvin. Nautitaan uusien perunoiden kanssa. Todella hyvää!

Erinomainen yleisönosastokirjoitus

Tällainen oli Hesarissa, täyttä asiaa!

Mielipide
Helsingin Sanomat 5.7.2009

Pitääkö lihan menekkiä oikeasti vielä edistää?

Maa- ja metsätalousministeriö jakaa jälleen avokätisesti rahaa lihan mainostamiseen. Tällä kertaa ministeriö tukee 257 000 eurolla suomalaisen sianlihan menekinedistämiskampanjaa.

Vastaavia valtion rahoittamia kampanjoita on ollut muitakin. Esimerkki tällaisesta on kolmivuotinen siipikarjanlihaa markkinoiva kampanja, johon on jaettu rahaa yhteiskuntamme varoista satoja tuhansia euroja.

Samaan aikaan, kun ministeriö antaa rahaa liha-alan mainoskapanjoille, muu yhteiskunta on huolissaan eläintuotannon puutteista.

Karjatalous tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin liikenne. Eläinten hyvinvointi tuotantolaitoksissa on heikkoa. Uutisista olemme tänäkin vuonna saaneet kuulla, kuinka eläimiä keitetään vielä tajuissaan olevina myös suomalaisilla teurastamoilla.

Eikö yhteisiä verorahojamme pitäisi käyttää mieluummin tuotannon epäkohtien korjaamiseen kuin toistensa kanssa kilpailevien lihatuotteiden vuorottaiseen mainostamiseen?

Yhteiskunnallisille hankkeille rahaa ei kuitenkaan riitä. Suomen Luonnonsuojeluliitto haki tälle vuodelle rahoitusta ruoan ilmastomerkintää edistävälle hankkeelle. Tarkoituksena oli kokeilla ja kehittää järjestelmää, jossa asiakas olisi voinut merkin avulla valita sekä vähemmän ilmastoa kuormittavan ruokapaikan että vastaavan ruoka-annoksen.

Rahaa tähän tarkoitukseen ei kuitenkaan annettu. Ei ihme, sillä ruoan ilmastomerkintä ei olisi omiaan edistämään lihan kulutusta, mikä vaikuttaa olevan ministeriössä prioriteettina.

Lihan kulutus on Suomessa jo nyt suurta. Sen lisääminen markkinoimalla tai varsinkaan yhteiskunnan rahoilla tehtävällä markkinoinnilla on tarpeetonta.

Mikäli verorahoilla toteutetaan maataloustuotteiden markkinointia, pitäisi tuki ensisijaisesti painottaa tuotteisiin, jotka edistävät yhteiskunnan hyvinvointia monipuolisesti. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi kansanterveyttä edistävät tuotteet.

Erilaisten menekinedistämiskampanjoiden sijaan rahaa tulisi käyttää rehelliseen ja monipuoliseen tiedottamiseen. Sellaisella edistetään suomalaisten mahdollisuutta vaikuttaa ruoan alkutuotantoon omien arvojensa mukaisesti. Rehellisyyden nimissä rahaa tulisi löytyä myös lihantuotannon epäkohdista kertomiseen.

SAMI SÄYNEVIRTA
varapuheenjohtaja
Animalia

Puistoruokailuista

Joissakin kunnissa, kuten esimerkiksi Helsingissä, on tapana että kesällä tietyissä leikkipuistoissa tarjotaan lapsille maksuton lämmin ruoka. Kiva juttu! Tai ei sittenkään. Nimittäin tarjolla on vain yksi vaihtoehto, joka lähes poikkeuksetta on lihaa sisältävä. "Kasvispäivinä" tarjolla on yleensä maitopohjaista puuroa ja mehukeittoa. Ainoa vegaaninen ruoka taitaa olla kasvishernekeitto, ja samalla se lienee ainoa kasvisruoka, jossa on proteiineja. Tästä kirjoittaa myös Hukkajukka blogissaan: http://peacemaker.homeip.net/blog .

Kirjoitin tästä puistoruokailuaiheesta ehkä kolmisen vuotta sitten Hesarin yleisönosastopalstalle luettuani uutisen, jossa kerrottiin, että Espoon puistoissa muslimilapset jäävät sianlihapäivinä ilman lämmintä ruokaa. Kirjoituksessani ehdotin, että kaikille lapsille tarjottaisiin puistoissa vain vegaaniruokaa, koska se sopii kaikille uskonnollisille ja eettisille vakaumuksille. Etuja on muitakin: vegaaniruoka ei pilaannu lämpimässäkään läheskään yhtä helposti kuin eläinperäisiä aineita sisältävä ruoka, ja koska lähes kaikki lapset syövät liian vähän kasviksia, tekisi puistovegaaniruoka hyvää lasten terveydelle. Lisäksi vegaaniruoka on ylivoimaisesti ilmastoystävällisin valinta.

Hmm, ehkä minun pitää taas kirjoittaa aiheesta Hesariin. Viimeksi kirjoitukseni julkaistiin, mutta se ei herättänyt jatkokeskustelua eikä kukaan poliitikkokaan tarttunut siihen. Siis pitänee yrittää nyt uudelleen, kun keskustelu ruoan ilmastovaikutuksista on noussut pienten piirien jutusta yleiseen keskusteluun. Joten eikun kirjoittamaan!

Gentissä kasvisruokapäivä joka viikko

Belgialainen Gentin kaupunki on minulle tuttu paikka, sillä olen käynyt kaupungissa Aseistakieltäytyjäliiton aktivistimatkalla, bussilla tietysti. Hieno kaupunki, vähän Tamperetta isompi asukasmäärältään. (Itse aktio tapahtui läheisessä Naton tukikohdassa, Gentissä asuimme.)

Nyt Gent on kunnostautunut kasvisruoan saralla julistamalla torstait kasvisruokapäiviksi. Gentin päättäjät ovat ymmärtäneet, että lihan tuotanto on huomattava kasvihuonekaasujen päästölähde. Kaupunginvaltuutettu Tom Balthazar on sanonut lihansyönnistä pidärtäytymisen olevan hyväksi sekä ilmastolle, terveydelle että makunystyröille. Juuri näinhän asia on!

Gentin ravintolat tarjoavat siis tästä lähtien torstaisin liharuokia vain vaihtoehtoisena annoksena.

Mikäköhän kaupunki Suomessa ottaisi ensimmäisenä tästä mallia?

Uusia, edullisia soijatuotteita

Olen tainnut täällä jo aiemminkin nillittää siitä, miten väärin on se että eettiset ja ekologiset "maidonkorvikkeet" maksavat paljon enemmän kuin vastaavat lehmänmaitotuotteet, vaikka niiden pitäisi olla edullisempia johtuen monista syistä, joihin nyt en palaa.

No, nyt kaupoista löytyy kilpailun kasvaessa yhä edullisempia soijatuotteita, tässä esimerkkejä uutuuksista:

Alpro yrttimaustettu luomutofu (hinta on huomattavasti edullisempi kuin Suomessa valmistetutuilla Oy Soya Ab:n luomutofuilla, joita on saatavilla kolmea eri makua: toivottavasti myynti ei ole näiltä pois, vaan eläintuotteilta pois!)

Keiju mustikka- ja mansikkajugurtti (nämä on tehty Suomessa, edullinen ja kierrätettävä 0,75 litran kartonkipakkaus)

Sitten on vielä S-ryhmän kaupoista saatavat Rainbow soija-ja kauramaidot, joiden hinta on noin neljänneksen alempi kuin vastaavien muiden kasvimaitojen hinta.

Kannattaa maistaa!